— Tuu säki vanhapiika kattohon jottas opit rahaa tuntohon!
Ja kyllä niiren oli naama pitkällä ja noloosisnansa. Koittivat jotaki klopottaakki jotta:
— Älkää ny, olkaa ny. Pannahan ny säästötilille.
Mutta emäntä sanoo jotta:
— Niimmästä ja kans phy! — Tällääsehe pankkihi min’en töhri rahojani säästhön pannakkaa! Ja sanon muilleki, jottei pirä viärä. Ja kirjootan viälä Vaasan Jaakoollekki kuinka hulluja pankkiherroja tääl’on! Ja kyllä se teirän kruunaa!
JO ON AIKOOHI ELETTY.
Oottako kuullu jotta jo on aikoohin eletty, kun ei ihmiset enää tunne juapunestakaa?
Luuloovat, jotta s’oon kuallu!
Eileen aamulla oli suuri trusa ihmisiä PräntÖÖn sillalla yhyres rypähäs ja siunas ja voivootteli jotta:
— Voi, voi raukkaa kun nuan pitää kualla silmällensä keskelle katua.