Kun ne näköövät sellaasen lintuparaan härisnänsä lentelevän, niin aukaasoovat muffinsa jo kaukaa ja kököttävät jotta:
— Tule tule pikku raukka — — —
Ja ku tua pikku raukka painaa korvat luimus muffihin ja luuloo pelastunehensa jonkin kissipöllöön eli huuhkajan kynsistä, niin nua kamalat, petomaaset ja syrämmettömät naiset, nappaavakki lintuparkaa niskasta kiinni ja huutavat jotta:
— Ähä Iivari, nyt et enää lennäkkää!
LAPUAN PÄIVILLÄ V. 1919.
Oottako kuullu jotta m’oon ollu siälä, johna kaikki muukki tämän pualen puntimiähet?
Lapualla, niis suuris juhlis.
Hikosin ja juhuliin kun muukki. Ja maksoon kaffikupista markan siinä ku toisekki.
Ja vetelin kans’ sitä hernessoppaa kolme kertaa päiväs n’otta flisiji.
Ja välistä paasasin herelmäsoppaaki sekahan. Mutta mun kuppihini ne Lapuan flikat eivät pannehet vahingoskaa niitä suuria klimppiä. Ei vaikka otin toisenki talterikin ja meinasin jotta, eikhän ne jo hoksaa.