Peran kuulutus.
Kautta tämän kuulutuksen julistetaan jokaiselle, että kunnia karannut ombi suurten sydämistä, vahva taito taitavilda, Tuomarilda oma tunto, rikkahilda armas rinta, rehellisyys rinta-luista meikäläistengin menoissa. Näin on siis nyt käsky käypä pitkin suurta Suomen maata, että kukin kuulustelis' missä konnat kohdattaisi, saattais' kohta karkujamet, pauloin pantuina kovasti, luoksi lujain isändäinsä.
Nuuskasta.
(Yli-maan miehelle.)
Näköisä on nuuska-sarvi miehen mustassa pivossa. Koskas joskus joukon silmät tahdot puolees taivutella, etsit kunniaa elossa, vedä väljästä povestas välähyttäin väärä sarvi, päätä peukaloos kolista. Nenäs sovita sininen, kanna kärsäs kätkettynä kuivan tupakan tomussa. Täytä sinä tupakalla lijat lävet Luojan töissä. Se on kunnia sinulle, koska suuret sieramesi ovat lijaksi likaiset, joista ruskea, rutainen neste huulilles heruupi.
Armeliaisuus.
Arve oli armelias eläissänsä eläville, hyville ja huonoillekin sukuns' suuren kunniaksi; kerran haukan kynsistäkin päästi vapaaksi variksen, jonga kunniaan koroitti, ripusti nyt riistan syöjän muille peloks' pellollensa maan ja taivahan välille; hirtti varpaista variksen pitkän seipähän sivulle vaakkumahan vainiolla. — — Piru kiitti kulkeissansa händä hyvän tapaiseksi, armeliaaksi alati, kiitti konstia jaloksi, lupas' kerran kotonansa ripustajat ripustella.
Kehoitus tupakkaa polttamaan.
Piippu tekee poika-nulkin mieleltäkin mieheväksi, koroittaapi kunniahan, koska paksu savu-pilvi kuivat posket pullistaapi, pöllyääpi puhaldaissa ulos suusta, sieramista. Kanna, poika, pienyydestä piippu-nysä nyrkkisessäs kotona ja kylässäkin. Vielä aikas veitses kanssa lehtisiä leikatessas. Anna nenäs alttarina olla aina pyhän sauvun. Ehk' ei mieldä miehen päähän tule turhasta tomusta, eikä öljystä älyä; mutta mies on merkillinen, jok' on silmäns' sauvuttanut; kaunis myös on katseldava, kuinga kallis omaisuudes sauvuna nyt sakeana kymmenessä kiekurassa kohden pilviä katoopi.
Lääkitykset.