Sussu meni istumaan. Oltiin hieman noloina — kun Sussu juuri kahvin aikana sattui tulemaan.
— Siellä on oikein sievä ilma, sanoi isäntä samalla kun nousi pöydän äärestä.
— On — sievä ilma siellä on, myönsi Sussu ja kerran puheen alkuun päästyään jatkoi, emännälle puhuen: Minä läksin maksamaan sen maidon, kun sattui olemaan rahaa sen verran. Kuinka paljoon se nyt nouseekaan?
— Kuinkas kauan sitä onkaan haettu? emäntä sivumennen kysyi, vasikan juotavia uuninpankon luona sekoitellessaan.
— Ensimäisenä arkipäivänä Tapaninpäivän jälkeen sitä ensi kerran haettiin ja siitä alkaen on haettu litra joka aamu, selitti Sussu.
— Niin — niinhän se taitaa olla, myönsi emäntä. Kuinkas monta kertaa sitä sitten olisi haettu? Koetappas Lauri laskea almanakasta.
Lauri otti almanakan viililaudakon päästä ja laski.
— Siinä olisi kaksikymmentä päivää.
— Niin minäkin sen kotona laskin, sanoi Sussu. Eikös siitä tule sitten kaksi markkaa, kun kymmenen penniä on joka päivältä?
— Tulee, todisti Lauri.