— Onko Jukalla? kysyi emäntä puuropannua likoon pannessaan.
Jukka yritti painautua syvemmälle puuloukkoon.
— No mutta — mikäs sen Jukan nyt on? ihmetteli isäntä. — Tapaapa sinulta sana lähteä? — Eihän sinua vain lyöty ole?
Isäntä katsoi tutkivasti Jukkaan ja huomasi, että Jukan leuka alkoi vavahdella ja silmät räpyttää tavallista tiheämpään. Hän nousi pöydästä, tuli Jukan luo ja kätensä Jukan olalle laskien kysyi:
— Onko sinua lyöty?
Toisetkin kääntyivät katsomaan. Ruokko-Masa vain entistä kiiruummin tuppasi ruokaa suuhunsa.
— Onko sinua lyöty! kysyi isäntä tiukemmin ja puisti Jukkaa olasta.
— On, sanoi Jukka hiljaa.
— Koska?
— Eilen.