— Mihin päin se meni? uteli Rikku.
— Tuonne, — minnekähän meni. Sika välitti katsoakaan, tuhisi isäntä äkäisenä ja meni pöydän taakse istumaan. Tuo nyt se ruoka pöytään! Minun on nälkä, kun on koko päivän saanut olla yhden talkuttaman päällä.
Emäntä laittoi ruoan pöytään ja pahoitteli, kun Jukka juuri syömä-ajaksi läksi. Saa sitten taas hänelle erikseen laittaa.
— Tuollaisen syömisistä! tuhahti isäntä. Tehnyt vahinkoa jo paljon enempi kuin elättäjäistä maksetaan.
Toisetkin tulivat pöytään ja enempää puhumatta alettiin syödä Lamppu vain hiljaa sihisi ja ulkoa kuului pakkasen paukahtelua.
VIII.
— No —? kysyi opettaja ja katsoi odottaen luokkaan.
Sieltä ei kuitenkaan kukaan vastannut mitään. Päät alas painettuina oppilaat vain alta kulmain vilkuilivat vuoroin toisiinsa, vuoroin opettajaan.
Oli kansakoulun kuusijuhla lopullisesti järjestettävänä. Opettaja oli ehdottanut, että rähinän ja tungoksen välttämiseksi ei juhlalle päästettäisi ketään muita kun ainoastaan oppilaat. Tälle ehdotukselleen hän nyt odotti oppilaiden hyväksymistä. Ja sai ahdistavalta tuntuvan vaikenemisen vastaukseksi.
Silloin hän muutti ehdotuksensa niin, että oppilaiden omaiset saisivat tulla. Ja koko luokassa kävi vapauttava kohaus.