XIV.
Puoliääneen pyrskähti oppilaista joku nauramaan, kun Masa seuraavana aamuna tuli kouluun. Toiset katsoivat häneen säälimättömästi, toiset säälivästi hymyillen. Vain joku oli, joka ei nauranut eikä hymyillyt, ihmetellen vain kysyi silmillään.
Masa kesti sen kaiken ja pääsi paikalleen istumaan. Avasi kirjan ja syventyi sitä lukemaan.
— Katso sen tukkaa, kuuli hän takanaan kuiskattavan ja huomaamattaan vei hän käden päähänsä. Tukka tuntui olevan vanukkeinen. Eiliseltä.
Takaa kuului pidätetty hihitys. Se sai Masan poskilihakset nytkähtämään ja silmät välähtämään.
Opettaja tuli luokalle. Veisattiin virsi ja opettaja luki rukouksen.
Loi sitten tarkastelevan katseen yli luokan. Pysähtyi Masaan ja kysyi:
— Missä Saari oli eilisen päivän?
Koko luokka hiljeni.
Masa katsoi pulpettiin eikä vastannut mitään. Opettaja odotti. — Mikset sinä vastaa? kysyi sitten. Masa katsoi vain pulpettiin eikä vastannut.
— Mikset sinä vastaa? uudisti opettaja tiukemmin.