Joe seurasi miehiä, jotka varovaisesti kapusivat parinkymmenen jalan korkuista rinnettä ylöspäin. Huipulle päästyään hän havaitsi, että oli jouduttu kapealle rautatielle, joka kulki suunnattomien rautaromu-kasojen lomitse, joita ratain halkomina ulottui joka taholle. Etäältä hän saattoi erottaa suuren tehdasmaisen rakennuksen hämärät ääriviivat. Miehet alkoivat kantaa romua alas rantaan, ja tarttuen häntä käsivarteen ja varottaen karttamaan melua Ranskan Pekka komensi häntä tekemään samaten. Rannassa kantamukset luovutettiin Friskon pojalle, joka ne latoi veneisiin. Kun paino sai veneet vaipumaan syvemmälle, hän työnsi ne yhä kauemmaksi rannasta, jotta ne eivät tarttuisi pohjaan kiinni.

Joe ahersi uutterasti, vaikka tämä puuha tuntuikin hänestä perin oudolta. Minkä vuoksi työ oli suoritettava niin salaisesti, miksi oli varottava melua? Hän oli juuri alkanut aprikoida sitä itsekseen ja vaistomaisesti tuntea ilkeää epäluuloa, kun kuuli rannasta päin huuhkajan huutoa. Kummastellen, miten ihmeessä moisessa paikassa saattoi olla huuhkajia, hän kumartui kokoamaan uutta taakallistaan. Mutta äkkiä pimeästä syöksähti esiin mies, joka suuntasi salalyhdyn valon suoraan häntä kohti. Huikaistuneena hän horjahti taaksepäin. Samassa paukahti miehen kädessä oleva revolveri kuin tykin jyrähdys. Joe käsitti vain sen, että häntä ammuttiin, ja hänen jalkansa tuntuivat vastustamattoman halukkailta pakenemaan. Vaikka olisi mielikin tehnyt, ei ollut soveliasta jäädä antamaan selityksiä kiihtyneelle miehelle, jolla oli kädessään savuava revolveri. Hän alkoi sen tähden juosta rantaa kohti, törmäten matkallaan toiseen lyhdynkantajaan, joka juoksi esiin rautakasan takaa. Mies pääsi nopeasti pystyyn ja ampua pamautti Joen jälkeen tämän kiitäessä rinnettä alas.

Joe syöksähti veteen päästäkseen veneeseen. Ranskan Pekka istui etupenkillä ja Friskon poika peräairoissa odotellen tyynesti hänen tuloaan. Veneen keula oli jo käännetty ulapalle päin, ja airot olivat valmiina ensi vetoon, mutta he vartoivat hievahtamatta, vaikka molemmat miehet olivat alkaneet ammuskella heitä rannalta. Toinen pursi oli lähempänä rantaa osaksi kiinni pohjassa. Bill koetti työntää sitä irti ja kutsui Cockneytä avuksi. Mutta tämä sankarillinen mies oli joutunut aivan tolaltaan ja kahlasi parhaillaan Joen jälkeen. Tuskin Joe oli ennättänyt kavuta veneeseen peräpuolelta, kun toinen jo seurasi hänen esimerkkiään. Tämä lisäpaino sai raskaasti lastatun veneen melkein uppoamaan. Vettä virtasi tulvanaan sisään. Sillä välin olivat rannalle jääneet miehet ladanneet uudelleen revolverinsa ja rupesivat jälleen ampumaan, tällä kertaa tarkemmin tähdäten. Pitkin rantaa alkoi kuulua hälyytystä. Laivoista saattoi erottaa huutoja ja puhetta, satamalaiturilla näkyi juoksevia miehiä. Jossain etäällä soi yhtä mittaa poliisin vihellyspilli.

— Korjaa luusi! karjaisi Friskon poika. — Aiotko sinä upottaa meidät?
Mene auttamaan toveriasi.

Mutta Cockneyn hampaat kalisivat pelosta, ja hän oli liiaksi lamassa kyetäkseen puhumaan tai liikahtamaan.

— Häittä ulos se hullu mies! komensi Ranskan Pekka keulasta. Samassa tuokiossa luoti murskasi hänen kädessään olevan airon, ja hän ryhtyi tyynesti vaihtamaan sitä toiseen.

— Käyppäs kiinni, Joe, komensi Friskon poika.

Joe ymmärsi, ja yhdessä he tarttuivat pelon lamauttamaan mies poloiseen ja heittivät hänet veteen. Pari kolme luotia suhahti hänen korvissaan, juuri kun hän kohosi pinnalle — parahiksi päästäkseen Billin veneeseen, mikä oli jo irtautunut pohjasta.

— No nyt! käski Ranskan Pekka, ja muutamin aironvedoin he pääsivät luodin kantamilta pimeyden suojaan.

Vettä oli tullut veneisiin niin runsaasti, että pienempi oli vaarassa vajota milloin hyvänsä. Molempien toisten soutaessa Joe alkoi ranskalaisen määräyksestä heitellä mereen rautaa. Se pelasti heidät sillä haavaa. Mutta juuri kun he ennättivät Salaman viereen, vene kallistui ja kellahti ylösalaisin, niin että jäljellä olevakin rautaromu vajosi meren pohjaan. Joe ja Friskon poika kohosivat pinnalle rinnatusten, ja yhdessä he kapusivat laivan kannelle mukanaan veneen köysi. Ranskan Pekka oli jo pelastunut ja auttoi heitä.