Tyttö totteli, laski miehen irti, vaikka jokainen kasvonpiirre ilmaisi päinvastaista mielitekoa. Amos putosi raskaasti maahan. Bonner potkaisi häntä mokkasiinijalkineellaan.
— Nouskaa ylös, Amos! käski Bonner. — Laittakaa tavaranne vielä tänä iltana ja lähtekää täältä!
— Ette suinkaan syytä minua...? läähätti Amos hurjistuneena.
— Minä sanon, että olette yrittänyt ottaa henkeni, sanoi Bonner kylmästi ja levollisesti. — Minä sanon vielä, että olette tappanut Birdsallin, vaikka yhtiö luulee hänen itse lopettaneen elämänsä. Minulle olette antanut strykniiniä. Jumala tietää, mitä Birdsall sai. En voi teitä hirttää. Olette kylliksi lähellä kuolemaanne. Mutta Twenty Milessä ei ole meille molemmille tilaa, niinpä te saatte mennä. Pyhään Ristiin on kaksisataa peninkulmaa. Te voitte ennättää sinne jos varotte liikaa rasitusta. Minä annan teille ruokaa, reen ja kolme koiraa. Te olette silloin yhtä varmassa tallessa kuin olisitte vankilassa, sillä maasta ette voi päästä. Minä suon teille kohtalonne. Olettehan jo melkein kuollut. No hyvä! Minä en lähetä ennen kevättä yhtiölle tietoa teidän teostanne. Siksi te ennätätte pelastukseenne, kuolemaan. No, menkää nyt!
— Te mennä sänkyyn! rukoili Jees Uck, kun Amos oli suunnannut kulkunsa Pyhää Ristiä kohti yön pimeydessä. — Te kipeä mies vielä, Neil!
— Ja sinä olet oiva tyttö, Jees Uck, vastasi Bonner. — Tässä on käteni sen asian varmuudeksi. Mutta sinun pitää palata kotiisi.
— Te ei minusta pidä, sanoi tyttö yksinkertaisesti.
Bonner hymyili, auttoi viitan hänen yllensä ja saattoi ovelle. — Vain hiukan liiaksikin, Jees Uck, sanoi hän hiljaa, — vain liian paljon!
Pohjolan yön musta vaippa kääriytyi yhä tiiviimpänä yli maan. Neil Bonner huomasi pian, ettei hän ollut osannut panna kylliksi arvoa kuolevan Amoksen murhanhimoisen naaman läheisyydelle. Twenty Mile kävi hyvin hiljaiseksi.
»Jumalan armahtavaisuuden tähden, Prentis, lähetä luokseni joku mies!» kirjoitti hän asiamiehelle Fort Hamiltoniin, kolmensadan peninkulman päähän virtaa ylöspäin. Kuuden viikon kuluttua tuli intiaanisanansaattaja takaisin tuoden vastauksen. — »Helvetti. Molemmat jalat paleltuneet. Tarvitsen hänet itse. Prentis.» Hyvin kuvaavaa.