"Vaikka olisin kuinka juovuksissa, en saa lakata olemasta gentlemanni. Se on, minun on käyttäydyttävä ihmisiksi. Huom.! Muutamien on paras olla juopumatta.
"Kun pelaan miesten peliä miesten seurassa, niin minun on pelattava kuin mies.
"Hyvä voimasana oikein ja harvoin käytettynä, on varsin vaikuttava. Kovin taaja kiroileminen pilaa kiroilemisen. Huom.! Kiroileminen ei muuta korttien asemaa eikä vaikuta tuulen puhaltamiseen.
"Ei ole miehellä lupaa alentaa arvoansa. Kymmenentuhatta puntaa eivät tuota sellaista oikeutta."
Hänen alkaessaan lukea oli Deacon kalpea kiukusta. Sitten kohosi niskasta kasvoille punastus, joka loppua kohti kävi yhä tummemmaksi.
"Siinä on kaikki", sanoi Grief taittaessaan paperin kokoon ja asettaessaan sen pöydälle. "Vieläkö olette valmis peliin?"
"Minä olen sen ansainnut", mutisi Deacon murtuneena. "Olen ollut aasi. Herra Gee, ennenkuin tiedän, voitanko vai häviän, pyydän anteeksi. Ehkä oli whisky tekijänä, en tiedä, mutta haaska minä olen, moukka, tolvana — mitä nimiä kehnoudella on."
Hän ojensi kätensä, ja puolirotuinen puristi sitä iloisesti.
"Minä sanon, Grief", hän julisti, "poika on all right. Peruuttakaa se temppu ja unohtakaamme koko juttu."
Grief aikoi ryhtyä väittelyyn, mutta Deacon huusi: "Ei, sitä en salli. En minä peräänny. Jos on tullakseen Karo-Karo, niin tulkoon. Ei siitä sen enempää."