Kun palmut näkyvät kuunarin kannelta katsoen, niin ne ovat hyvin lähellä, ja vaikka Toby-Setä olikin hidas purjehtija, kohosi matala maa nopeasti merestä, samalla kuin yhä useammat kohoavat palmut osoittivat koralliriutan piirin.
"Kaunis on", huomautti perämies. "Täydellinen ympyrä… Näyttää olevan kahdeksan tai yhdeksän mailia läpimitaten. Mahtaako olla väylää… Kuka tiesi? Ehkä aivan uusi löytö."
He lähenivät länsirantaa tehden lyhyitä luoveja rantakuohun ilmaisemiin korallikareihin päin ja poispäin taas. Maston huipusta ilmoitti kanakki, että palmujen yli näkyi laguuni ja saari keskellä.
"Arvaanpa aatoksenne", sanoi Grief perämiehelleen.
Snow, joka oli mutissut ja pudistellut päätään, loi nopean ja vaativan katseen, joka tahtoi ilmaista epäilyä.
"Ajattelette, että väylä on luoteessa", jatkoi Grief. "Kaksi kaapelia leveä, pohjoispuolella kolme erillistä kookospalmua ja etelässä koirapalmuja. Kahdeksan mailia läpimitaten, saari keskellä."
"Niin oli aatokseni", myönsi Snow.
"Ja tuossa on aukko kuten tuleekin…"
"Ja kolme palmua", Snow miltei kuiskasi, "ja koirapalmut. Jos vielä on tuulimylly saarella, on tämä — Swithin Hallin saari. Mutta ei voi olla. Kymmenen vuotta on sitä jokainen etsinyt."
"Se Hall taisi tehdä teille likaisen tempun kerran maailmassa?" kysyi
Grief.