"Hän loukkasi käsivarttani", huudahti Joan vastaukseksi Sheldonin kysyvään katseeseen.
Sheldon ei voinut pidättää hymyään. Oli niin Joanin kaltaista — hänen poika-minänsä kaltaista — juosta valittamaan ruumiillista kipua, joka hänelle oli tuotettu. Hän ei varmastikaan ollut nainen, joka tunsi miehet ja tiesi, miten heidän suhteensa oli meneteltävä. Korvapuusti, jonka hän oli antanut Tudorille, kaikui vielä Sheldonin korvissa, ja kun hän katsahti tyttöön, joka seisoi hänen edessään valittaen, että hänen käsivarttaan oli pahoinpidelty, leveni hänen hymynsä levenemistään.
Tämä hymy se sai Joanin itsensäkin huomaamaan itkunsa lapselliseksi ja nostatti hänen kasvoilleen syvemmän punan kuin Sheldon koskaan oli niillä nähnyt. Kaula, posket ja otsa hehkuivat häpeästä.
"Hän — hän…" Joan koetti puolustuksella ilmaista suuttumuksensa syvemmän syyn, mutta käännähti äkkiä, juoksi takaovesta ulos ja portaita alas.
Sheldon istui ja mietti. Hän oli hiukan vihainen, ja mitä enemmän hän asiaa ajatteli, sitä vihaisemmaksi hän tuli. Jos kyseessä olisi ollut kuka muu nainen tahansa kuin Joan, niin juttu olisi ollut huvittava. Mutta Joan oli vihoviimeinen nainen maailmassa, jota sai koettaa suudella vastoin hänen tahtoaan. Oli miten oli, juttu tuoksahti takaportailta — sitä olisi voinut pitää pienenä epäonnistuneena huvinäytelmänä — ellei moinen käytös juuri Joania kohtaan olisi ollut suorastaan pyhyyden loukkaus. Tudorilla olisi pitänyt olla enemmän järkeä. Sitäpaitsi asia koski Sheldoniin henkilökohtaisestikin. Häneltä oli riistetty jotakin, mitä hän melkein piti omaisuutenaan, ja hänen mustasukkaisuutensa kuohahti hänen ajatellessaan tätä väkivaltaista tuttavallisuutta.
Hänen ollessaan tässä mielentilassa ovi paukahti, Tudor astui huoneeseen ja pysähtyi hänen eteensä. Sheldon ei ollut tätä odottanut, mutta näki heti selvästi, että toinen oli raivoissaan.
"No, mitä nyt tahdotte?" kysyi Tudor uhkamielisesti.
Sheldonilla oli silmänräpäyksessä vastaus valmiina.
"Toivon, ettette uudista yritystänne, siinä kaikki — lukuunottamatta että minulle tulee olemaan erittäin suuri ilo saada antaa valaanpyyntiveneeni käytettäväksenne mitä pikemmin sitä parempi. Se vie teidät Tulagiin muutamassa tunnissa."
"Ikäänkuin se riittäisi."