"Voin hiukan auttaa teitä, kapteeni, koska teillä näyttää olevan niin kiire joutua pois täältä", sanoi Daughtry ottaen kronometrin kapteeni Doanen kädestä ja seisoi valmiina antamaan sen hänelle heti, kun hän oli ennättänyt veneeseen.
"Tulkaa nyt, Greenleaf", huusi Grimshaw Vanhalle Merikarhulle.
"En, paljon kiitoksia, hyvä herra", kuului vastaus. "Luulen, että toisessa veneessä on paremmin tilaa."
"Me otamme kokin mukaamme!" huusi Nishikanta perätuhdolta. "Tule nyt, sinä keltainen marakatti! Hyppää, hyppää!"
Pieni ja ryppyinen Ah Moy -vanhus taisteli mielessään. Hän näytti kovasti miettivän, vaikk'ei kukaan voinut arvata hänen ajatuksiaan hänen tuijottaessaan vuoroin panttilainaajan revolveria, vuoroin spitaalista Daughtrya ja Kwaquea. Hän punnitsi molempia mahdollisuuksia, ottaen vielä lukuun veneiden lastin painoeron.
"Minu mennä se toinen vene", sanoi Ah Moy ja alkoi raahata tavaroitaan kannen yli.
"Irrottakaa", komensi kapteeni Doane.
Kun Saul, lihava newfoundlandilaispenikka, joka oli leikkinyt ja mellastanut kaiken tämän touhun keskellä, näki Mary Turnerin miehistä niin monen olevan veneessä laivan vieressä, se hyppäsi matalan laidan yli, joka oli painunut aivan veden rajaan ja osui sätkytellen kirstu- ja muonatavaralaatikkovuoren huipulle.
Vene heilahti, ja Nishikanta huusi revolveri kädessään:
"Ajakaa se takaisin! Heittäkää se laivan kannelle."