— Nyt ei hänellä ole tilaisuutta tarttua karbiiniin, — sanoi Charles hypätessään kajuutan kannelle katsomaan, olisiko Big Alek jossain meidän perässämme.
Sillä välin tuuli ja meri kiireesti pysähdyttivät kulkumme eteenpäin ja me aloimme risteillä sille paikalle, missä vene oli. Big Alekin musta pää ja tummat kasvot näyttäytyivät hyvin läheltä, niin että saattoi tarttua häneen kiinni. Mitään aavistamatta, vihastuneena kaikesta siitä, mitä hänen täytyi kärsiä ymmärtämättömien maamoukkien tyhmyyden takia, vedettiin hänet kannelle. Hän saattoi tuskin vetää henkeään, sillä hänen oli täytynyt sukeltaa syvälle ja olla kauan veden alla, jottei olisi joutunut kölimme alle.
Minuutin kuluttua, aluksen omistajan suureksi kummaksi ja kauhuksi, Charles makasi Big Alekin päällä ja minä autoin häntä sitomaan tämän köysiin. Omistaja juoksi levottomana ympärillämme pyytäen meitä selittämään, mitä tämä merkitsi, mutta samalla ryömi Big Alekin toveri kokkapuuta myöten ja ikäänkuin jotain aavistaen katseli yli etukojun. Charles sieppasi häntä kauluksesta ja pian lepäsi hänkin Big Alekin vieressä.
— Lisää köyttä! — huudahti Charles ja minä kiiruhdin tuomaan.
Haaksirikon kärsinyt vene ajelehti hitaasti tuulen mukana lyhyen matkan päässä. Kiristin purjetta ja Charles ohjasi sen luo.
— Nämä kaksi miestä ovat vanhoja rikollisia, — selitti hän suuttuneelle aluksen omistajalle, — mitä suurimpia kalastus- ja pyydystyslakien rikkojia. Te näitte, kuinka me sieppasimme heidät itse teossa ja voitte odottaa, että teidät valtion puolesta pyydetään oikeuteen todistajaksi.
Sillä aikaa saavuimme veneelle, jonka perässä riippui kappale repeytynyttä pyydystä. Charles kiskoi sitä neljä-, viisikymmentä jalkaa kannelle kaloineen, jotka olivat sotkeutuneet koukkuihin, leikkasi pyydyksen poikki veitsellään ja heitti vangittujen viereen.
— Kas tässä todistuskappaleet yleisöä varten, — jatkoi Charles. — Katsokaa näitä tarkoin, jotta voitte ne tuntea oikeudessa ja mainita täsmälleen ajan ja paikan, mistä ne otettiin.
Sen jälkeen, enää puolelta toiselle kääntelemättä, ohjasimme riemukulussa Beniciaan, mukanamme kreikkalaisten kuningas, joka ensi kertaa oli kalavartion vankina.