Koettelin sanoa "kyllä", mutta en vielä voinut.
— Te ohjaatte venettä erinomaisesti, — sanoi hän. — Niinkuin aikuinen.
Demetrion Contosin kohteliaisuus oli hyvin arvokas ja minä kuuntelin ahnaasti hänen jokaista sanaansa, mutta saatoin ainoastaan nyökäyttää päätäni kiitokseksi.
Emme puhuneet enempää, sillä minä en ollut vielä toipunut ja Demetriolla oli täysi työ veneen hoitamisessa. Hän ohjasi Vallejoon laituriin, sitoi veneen kiinni ja auttoi minua nousemaan. Samassa astui siihen Charles ja pani kätensä hänen olkapäälleen.
— Hän pelasti minun henkeni, — vastasin minä, — ja minusta tuntuu, että häntä ei pidä vangita.
Charles hämmästyi ensin, mutta sitten hänen kasvonsa valkenivat, kuten tavallisesti, kun hän päätti jotain.
— En voi sille mitään, poikaseni, — sanoi hän lempeästi. — En voi toimia velvollisuuttani vastaan ja se sanoo selvästi, että minun on hänet vangittava. Tänään on sunnuntai ja hänellä on veneessään kaksi tänään saatua lohta. Mitä minä voin tehdä?
— Mutta hän pelasti minut, — toistin minä, kykenemättä tuomaan muuta puolustusta esiin. Demetrion kasvot mustuivat vihasta kuullessaan Charlesin päätöksen. Hänellä oli tunne, että häneen nähden ei menetelty oikeudenmukaisesti. Parempi puoli hänessä riemuitsi, että oli tehnyt jalomielisen teon, pelastanut avuttoman vihollisensa, ja nyt tämä vihollinen vei hänet putkaan.
Charles ja minä emme olleet hyvällä tuulella palatessamme Beniciaan. Minä nojasin lain henkeen, mutta Charles sen kirjaimeen. Omalta näkökannaltaan katsoen ei hän voinut muuta tehdä. Laki sanoi selvästi, että lohenpyynti oli sunnuntaisin kielletty. Hän oli vartiomies ja hänen velvollisuuksissa kuului valvoa, että lakia noudatettiin. Siinä kaikki. Hän täytti velvollisuutensa ja hänen omatuntonsa oli puhdas. Siitä huolimatta kaikki tämä tuntui minusta epäoikeudenmukaiselta ja tunsin itseni Demetrios Contosin edessä syylliseksi.
Kahden päivän kuluttua matkustimme Vallejoon oikeuteen. Olin todistajana ja vahvistin oikeuden edessä nähneeni, kuinka Demetrios sai kaksi lohta, jotka Charles häneltä löysi pidättäessään hänet. Tämä oli vihatuin velvollisuus, joka minulla koskaan elämässäni oli ollut.