— Kello on kuusi ja laskuvesi jatkuu kolme tuntia, — vastasi hän asiaan kuulumattomasti.
— Mutta missä me teidän mielestämme olemme? — tiukkasi Neil.
Charles tuumi hetken ja sanoi:
— Laskuvesi on hiukan loitontanut meitä oikeasta suunnasta, mutta jos sumu nyt selviäisi, — ja täytyyhän sen loppujen lopuksi selvitä, — niin huomattaisiin, että emme ole tuhannenkaan mailin päässä Mc-Near laiturilta.
— Olisitte joka tapauksessa voineet määrätä välimatkan joitakin maileja täsmällisemmin, — murisi Neil antaen ymmärtää olevansa tyytymätön.
— No, hyvä on, — sanoi Charles päättäväisesti, — ei lähempänä neljännestä, eikä kauempana puolta mailia.
Puhalsi pieni ajottainen vihuri ja sumu hälveni huomattavasti.
— Mc-Near on juuri tuolla kohdalla, — sanoi Charles, osoittaen peukalollaan sumuun.
Kaikki kolme katsoimme kiinteästi sinnepäin, kun "Pohjan Hirvi" kolahtaen törmäsi johonkin ja pysähtyi. Juoksimme keulaan ja näimme kokkapuun sotkeutuneen lyhyen, huonon maston likaisiin köysiin. Alus oli törmännyt kiinalaiseen dshonkkaan, joka seisoi ankkurissa.
Samalla hetkellä kun tulimme keulaan, viisi rääsyistä kiinalaista ikäänkuin mehiläisparven ajamina syöksyi kajuutasta.