— Hyvä on — vastasin minä. — Te osaatte puhua ja ymmärrätte, ottakaa siis ja heittäkää veneestä vesi pois. Puhella ehdimme myöhemmin.
Hän pudisti päätään samalla osoittaen olkansa yli tovereitaan.
— Eivät anna. Hyvin pahoja kiinalaisia, huonoja ihmisiä. Minä halusin…
— Pois! — karjasin minä, sillä huomasin hänen työntävän käden vyöhönsä ja aikovan hyökätä päälleni.
Hämmästyneenä meni hän takaisin kajuuttaan, nähtävästi neuvottelemaan toisten kiinalaisten kanssa, kuinka olisi meneteltävä, sillä heti hänen mentyään kuului sieltä hyvin vilkasta keskustelua. "Pohjan Hirvi" makasi vedessä hyvin syvällä ja liikkui raskaasti. Kovassa aallokossa alus ehdottomasti hukkuisi, mutta puuskittainen tuuli oli rannalta päin ja saattoi lahden pinnan vain hienoon väreeseen.
— Minusta tuntuu, että teidän olisi paras ohjata rannalle — sanoi George äkkiä sellaisella äänensävyllä, että arvasin kauhun saaneen hänen päättämään jotain.
— Sitä en tee — vastasin lyhyesti.
— Minä käsken teitä niin tekemään! — sanoi hän koroittaen ääntään.
— Minä olen saanut määräyksen kulettaa nämä vangit San-Rafaeliin — vastasin.
Me puhuimme hyvin kuuluvasti ja kiinalaiset, kuultuaan ääntä, tulivat kajuutasta.