"Saako hän tytön?" kysyi Päivänpaiste.
"Ei, sepä juuri on kuvaava piirre. Hän ei…"
"Hän ei saa tyttöä, ja te luette kaikki nuo sivut, satoja sivuja, saadaksenne sen tietää?" mutisi Päivänpaiste kummissaan.
Neiti Mason oli harmistunut ja huvittunut.
"Mutta luettehan te kaivos- ja liikeuutisia joka päivä", vastasi hän.
"Siitä on minulle hyötyä. Ne ovat liikeasioita ja se on eri juttu.
Siitä minä saan rahaa. Mitä te saatte kirjoista?"
"Elämänkatsomuksia, uusia ajatuksia, elämää."
"Sellaista, mikä ei ole sentinkään arvoista."
"Elämä on arvokkaampaa kuin raha."
"Niin kaiketi", sanoi Päivänpaiste miehekkään suvaitsevasti, "niin kauan kuin nautitte siitä. Otaksun, että se on sitä, minä sitä pidätte, eikä makuasioista sovi kiistellä."