"Ole rauhassa, ne hiipivät vielä takaisin", vakuutti Smoke. "Ellen erehdy, saat pian nähdä puoli Dawsonia täällä. Tulehan nyt auttamaan. Meillä on paljon työtä."
"Koetetaanpa nyt konetta", virkkoi Shorty, kun hän tunnin kuluttua katseli heidän työnsä tulosta: erääseen huoneen nurkkaan sovitettua vintturia, jossa kahden kelan ympäri kulki umpinainen varppi.
Smoke pyöritti kevyesti, ja varppi liukui ja kitisi. "Menehän nyt ulos,
Shorty, ja kerro, miltä kuuluu."
Suljetun oven edessä seisoessaan Shorty kuuli kaikki ne äänen eri vivahdukset, jotka vintturi synnyttää, kun sillä hinataan jotakin raskasta, ja hän hairahtui arvioimaan kaivoksen syvyyttä, josta tuota raskasta taakkaa nostettiin. Sitten tuli hiljaista, ja mielikuvituksessaan hän näki sangon lähestyvän vintturia. Sitten hän kuuli sitä nopeasti laskettavan ja kumahduksen aivan kuin sanko olisi äkkiä asetettu kaivosaukon reunalle. Hän avasi oven ja huusi riemastuneena:
"Minä kuulin ja olin vähällä pettyä minäkin. Entä edelleen?"
Ensitöikseen he sen jälkeen raahasivat kymmenkunta rekikuormaa kiviä tupaansa. Ja paljon muuta he tekivät tänä tavattomana hopunpäivänä.
"Illalla sinä viet koirat Dawsoniin", suunnitteli Smoke illallisen jälkeen. "Jätä ne Breckille, joka saa ottaa ne hoiviinsa. Kaikki pitävät sinua silmällä, niin että on parasta sinun antaa Breckin mennä A. C-yhtiöön ja ostaa kaiken kiviruudin — niillä on vain muutaman sadan naulan varasto. Ja pyydä Breckiä tilaamaan puolikymmentä kiviporaa sepältä. Breck on kaivosmies ja osaa kyllä keksiä sepälle selityksen aikeistaan. Ja anna Breckille nämä valtauspiirustukset, niin että hän voi rekisteröittää ne kultakomissaarilla huomisaamuna. Ja vihdoin viimein sinun on oltava isollakadulla ja pidettävä korvat hörössä tännepäin. Muista, etten tahdo ampua kovia paukahduksia. Dawsonin on juurija juuri ne kuultava, mutta ei enempää. Räjähdytän kolme erisuurta panosta, ja sinun on arvosteltava, mikä niistä on sopivin."
Kun Shorty kello kymmeneltä illalla käveli isollakadulla lukuisien katseitten seuraamana ja kuuloaan jännittäen, erotti hän heikon, kaukaisen räjähdyksen. Kolmisenkymmentä sekuntia myöhemmin paukahti toinen, parhaiksi voimakas herättääkseen muidenkin kadulla kulkijain huomion. Sitten kajahti kolmas, joka oli niin ankara, että se pani ikkunaruudut helisemään ja houkutteli asukkaat kadulle.
"Nyt sinä vasta puhalsit ne liekkiin", kertoi Shorty hengästyneenä, kun hän tuntia myöhemmin saapui Tralalii-tuvalle. "Olisitpa nähnyt heidät! Isokatu kihisi ja kuhisi mustanaan, kun läksin sieltä. Huomenna täällä on väentungos. Ja elleivät ne jo nyt ole tänne hiipimässä, niin se on enemmän kuin ihme."
Smoke nauroi, meni vintturilaitteen luo ja pyöräytti pari kertaa, niin että kitinä kuului. Shorty kaivoi sammalia hirsien välistä neljästä kohden, saadakseen näköaukon kuhunkin seinään. Sitten hän puhalsi valon sammuksiin.