"Onnea matkalle, Smoke", huusi Sprague Kitille. "Minä — hm —." Hän epäröi. "Minä jään tänne ja katselen menoanne."
"Veneeseen tarvitaan kolme miestä, kaksi airoihin ja yksi peräsimeen", sanoi Kit tyynesti. Sprague katsahti Stineen.
"Piru sinne menköön, mutta en minä", sanoi tuo herrasmies. "Kun et sinä pelkää jäädessäsi seisomaan tänne ja katselemaan, niin en pelkää minäkään."
"Selviämme ilman heitä", sanoi Kit toverilleen. "Sinä asetut keulaan airo kädessä ja minä hoitelen peräsintä. Sinun on vain pidettävä venettä oikealla tolalla, siinä kaikki. Lähdettyämme et voi kuulla ääntäni, joten on vain pidettävä huolta veneestä."
He lykkäsivät veneen vesille ja kuljettivat sen kiihtyvän virran keskelle. Syvästä joen uomasta kuului yhä kasvava kohina. Virta vetäytyi kuilun suulle notkeana kuin sulanut lasi, ja hämärtyvät kallioseinät ottivat heidät väliinsä. Shorty pani tupakkamällin poskeensa ja pisti airon veteen. Vene kiiti harjanteen ylimpien tyrskyjen varassa, ja villi vetten kohina, joka kimmahteli takaisin korkeista kallioseinistä ja moninkertaistui, huumasi heidät kuuroiksi. Lentävä vaahto oli vähällä tukehduttaa heidät. Kit ei voinut toisinaan nähdä keulassa olevaa toveriaan. Vaiva kesti vain pari minuuttia. Sinä aikana he kiitivät kolme neljännesmailia harjannetta, sukeltautuivat näkyville ja laskivat alhaalla akanvirrassa rantaan.
"Se oli karhunlihaa", ilakoi Shorty, "oikeata karhunlihaa. Sanopa, Smoke, eikö tuntunut hiukan? En välitä, vaikka sanon sinulle kahdenkesken, että olin ennen lähtöämme enemmän peloissani ja kauhuissani kuin kukaan muu Kalliovuorten tällä puolella. Nyt olen karhunsyöjä. Tule pois, niin viemme sen toisen veneen alas."
Takaisin mennessään he tapasivat puolimatkassa herransa, jotka olivat katselleet laskua ylhäältä.
"Tuolta tulevat kalansyöjät", sanoi Shorty. "Käännä tuulen puoleen."
IV.
Vieraan miehen nimi oli Breck. Hänen veneensä laskettuaan Kit ja Shorty tapasivat hänen vaimonsa, hennon ja tyttömäisen ihmisen jonka sinisissä silmissä oli kiitollisuuden kyyneliä. Breck itse koetti antaa Kitille viisikymmentä dollaria ja tarjosi niitä sitten Shortylle.