"Jotain erikoista, tavallisesta poikkeavaa?"
"Oo, oui, hänen kätensä veriset." Hän jatkoi kertomustaan välittämättä huoneessa syntyneestä metelistä, ja hänen eloisat ilmeensä ja liikkeensä lisäsivät esityksen viehättävyyttä. "John sytyttää tulen, Bella ulvoo niinkuin ammuttu hylje, juuri niin. Ja Borg makaa lattialla tuvan nurkassa. Minä katson häntä. Hän ei ollenkaan hengitä. Sitten Bella avaa silmänsä, ja minä katson häntä silmiin ja minä tiedän, että hän tuntee minut, La Flitchen. 'Bella, kuka sen teki?' minä kysyn. Ja hän kääntää päätään lattialla ja kuiskaa hyvin, hyvin hiljaa: 'kuollut?' Minä tiedän hän tarkoittaa Borgia, ja sanon: 'on'. Silloin hän nousee, nojaa kyynärpäähän ja katsoo hyvin kiireesti ympärilleen, hän näkee Vincentin, ja hänen katseensa pysähtyy, ja hän ei enää katso muualle. Sitten hän osoittaa häntä sormellaan, noin." La Flitche ojensi vapisevan sormen vankia kohti. "Ja hän sanoo: 'Hän, hän, hän.' Ja minä sanon: 'Bella, kuka sen teki?' Ja hän sanoo: 'Hän, hän, hän, St. Vincha, hän sen teki.' Ja sitten" — La Flitche antoi päänsä painua rinnalle, mutta nosti sen taas pystyyn ja lisäsi: "Kuollut."
Punakasvoinen mies, Bill Brown, pani toimeen asiaankuuluvan todistajan ristikuulustelun, joka vain varmensi tämän äskeistä lausuntoa ja toi ilmi, että oli täytynyt olla aika ottelun, ennenkuin Borg murhattiin. Tukeva pöytä oli särkynyt, tuoli ja lavitsa menneet säpäleiksi ja rautauuni kaatunut kumoon. "En ole koskaan nähnyt mitään sellaista", päätti La Flitche kuvauksensa, "en koskaan."
Brown kääntyi sitten kumartaen Fronan puoleen, joka herttaisesti hymyili hänelle. Hänestä oli viisasta pysyä hyvissä väleissä lakimiehen kanssa. Hän tahtoi ennen kaikkea viivyttää asian käsittelyä saadakseen puhutella St. Vincentiä kahden kesken ja häneltä kuulla tarkalleen kaiken, mitä oli tapahtunut, sekä ehtiäkseen tavata isänsä. Siksi hän kyseli kyselemistään La Flitcheltä. Vain kahdesti tuli mitään valaisevaa ilmi.
"Te puhuitte ensimmäisestä laukauksesta, mr La Flitche. Mutta tuvan seinäthän ovat aika vahvat. Luuletteko, että olisitte kuullut tuon ensimmäisen laukauksen, jos ovenne olisi ollut suljettuna?"
La Flitche pudisti päätään, mutta hänen tummat silmänsä ilmaisivat, että hän aavisti, mihin Frona tähtäsi.
"Ja jos Borgin tuvan ovi olisi ollut kiinni, olisitteko silloin kuullut?"
Hän pudisti taas päätään.
"Siis, mr La Flitche, kun te puhutte ensimmäisestä laukauksesta, niin te ette tarkoita ensimmäistä laukausta, joka todella ammuttiin, vaan ensimmäistä, jonka te kuulitte?"
Hän nyökäytti, mutta päästyään täten tarkoituksensa perille Frona huomasi, että asia oikeastaan ei merkinnyt mitään.