Samassa kun Maud sai päästää vääntimen irti, taputti hän käsiään ja huudahti:

"Se käy! Se käy! Me voimme uskoa henkemme sen huostaan."

Mutta äkkiä hänen ilmeensä muuttui tuskalliseksi.

"Se ei ole aivan reiän kohdalla", sanoi hän. "Saatteko taaskin tehdä kaikki uudestaan?"

Minä hymyilin ylimielisesti, hellitin yhtä köyttä ja kiristin toista, jolloin masto heilahti keskelle kantta. Sittenkään se ei ollut aivan reiän kohdalla. Maud näytti jälleen levottomalta, ja minä hymyilin taaskin ylimielisesti. Minä hellitin nyt puomitaljaa ja nostin saman verran saksitaljaa, jolloin maston tyvi tuli aivan kannessa olevan reiän kohdalle. Sitten annoin tarkat määräykset Maudille, miten hänen tuli päästää se alas, ja menin ruumaan.

Huusin Maudille, ja masto laskeutui kevyesti ja varmasti alas. Suoraan nelikulmaista mastonkenkää kohti laskeutui maston nelikulmainen tyvipuoli. Mutta painuessaan alas se käännähti hiukan ja neliöt eivät sopineetkaan toisiinsa. En epäröinyt hetkeäkään. Huudettuani Maudille, että hän lakkaisi hilaamasta, kiiruhdin kannelle ja kiinnitin taljan mastoon juoksevalla silmukalla. Maudin tuli vetää siitä ja minä palasin jälleen ruumaan. Lyhdyn valossa näin nyt maston tyven kääntyvän hiljalleen, kunnes se soveltui mastokenkään. Nyt käskin Maudin kiinnittää taljan ja ruveta taas hilaamaan. Hitaasti laskeutui maston tyvi alemmaksi, mutta vääntyi jälleen syrjään. Taaskin Maudin täytyi kääntää sitä taljan avulla, ennenkuin se vihdoin osui oikeaan. Mutta lopulta se sittenkin onnistui. Masto seisoi paikoillansa.

Minä huudahdin riemusta, ja hän kiiruhti alas katsomaan. Keltaisen lyhdyn valossa tarkastelimme työtämme. Sitten me katsahdimme toisiimme ja meidän kätemme tavoittelivat toisiaan ja yhtyivät lämpimään puristukseen. Luulenpa, että meidän kummankin silmät kyyneltyivät menestyksen ilosta.

"Koko työ oli oikeastaan kovin helppoa", sanoin minä. "Koko vaikeus oli valmistuksissa."

"Kaikki ihmeellinen on juuri työn täyttymisessä", lisäsi Maud. "Minun on miltei vaikea uskoa, että tuo suuri masto todellakin on taas pystyssä paikoillaan — että te olette nostanut sen vedestä, pyöräyttänyt sitä ilmassa ja asettanut sen oikealle paikalleen. Sellainen työ on jättiläisellekin kunniaksi."

"Ja he tekivät itse monta keksintöä", aloitin minä iloisesti, mutta keskeytin samassa puheeni, sillä tunsin omituista hajua.