Seuraavassa silmänräpäyksessä alun toistasataa silmäparia suuntasi katseensa Campbelliin.
"En huolisi korttejanne, Jack", hän sanoi, suorittaen pakolliset kaksi tuhatta dollaria.
Silmät kääntyivät Hamishiin, joka kirjoitti jotakin paperipalaselle ja työnsi sen keskemmälle pöytää.
"Aijon opettaa teille kaikille, ettei tämä ole mikään pyhäkoulu eikä armeliaisuusseura", hän sanoi. "Näen teidät, Jack, ja korotan tuhannella. Kas tässä, Mac, rahat, jotka saatte korteillanne."
"Minä en korteistani suurin kostu, mutta kuitenkin vielä korotan tuhannella", oli MacDonaldin vastaus. "Onko teillä, Jack, vielä kortteja?"
"Onhan täällä muutama". Kearns hypisteli korttejaan pitkän aikaa. "Ja minä tulen niillä peliin. Mutta teidän täytyy saada tietää millainen on asemani. Ensin höyrylaivani, Bella tiedättehän, jonka arvo on kaksikymmentätuhatta yhtä varmasti kuin se on unssin arvoinen. Sitten minulla Sixty Miles'issa on viidentuhannen arvosta kaivososakkeita säästössä. Ja tiedätte, että minulla on saha tulossa tänne. Se on nyt Linderman-järvellä, ja lotja on rakenteilla. Hyväksyttekö?"
"Tulkaa vaan peliin, olette täysin kelvollinen", oli Daylightin vastaus. "Ja kun kerran tällaisista tuli puhe, niin minäkin samalla mainitsen, että minulla on kaksikymmentätuhatta Macin kassakaapissa, ja toisen kahdenkymmenen arvosta Moosehiden kaivososakkeita. Tunnettehan kaivokset, Campbell. Kelpaako?"
"Varmasti, Daylight."
"Korkeako peli nyt on?" Kearns kysyi.
"Kuulostaminen kaksituhatta."