"Minkälaiset kortit teillä oli?" hän vilkkaasti kysyi kääntyen
Campbellin puoleen.
"Neljän samanvärisen sarja, joka olisi voinut jatkaa kummallekin taholle — hyvät pelikortit."
"Varmasti. Siitä olisi voinut tulla viiden sarja tai olisitte ainakin saanut viisi samanväristä."
"Kyllähän minä sitä ajattelin", sanoi Campbell murheissaan. "Minulle juttu maksoi kuusituhatta."
"Olisitte jatkanut", Daylight sanoi naurahtaen. "Silloin en minäkään
olisi saanut neljättä rouvaani. Nyt on minun tehtävä matkasopimus Billy
Rawlinsin kanssa ja sitten kiireesti Dyeaan. Suuriko on saaliinne,
Jack."
Kearns ryhtyi laskemaan, mutta oli liian hermostunut. Daylight veti panosläjän puoleensa pöydän poikki ja järjesti sitten varmoin sormin pelimerkit ja velkakirjat eri läjiin ja laski hämmentymättä summan.
"Sata kaksikymmentäseitsemän tuhatta", ilmoitti hän. "Olette nyt varakas mies, Jack."
Voittaja hymyili, nyökäytti päätään, mutta ei saanut sanaa suustaan.
"Tarjoisin ryypyt", MacDonald sanoi, "mutta tämä talo ei enää ole minun."
"Kyllä se on teidän", sanoi Kearns, ensin kostuttaen kielellä huuliaan. "Velkakirjanne on rahanarvoinen kuinka kauan tahansa. Mutta minä tarjoan juomat."