"Menenkö hakemaan apua", ruikutti miss Giddins.
"Olentoraukka on varmasti vaaraton", vastasi mrs Van Wyck. "Ja katsos hänen nahkavaatteitansa, kuinka kuluneet ja risaiset ne ovat. Ne ovat varmaankin ainoanlaatuiset. Minä otan ne kokoelmaani. Otappas pussini, Myrtle ja pane vaaka kuntoon."
Li-Wan seurasi hänen huultensa liikkeitä, mutta sanat olivat käsittämättömiä ja nyt hän ensikertaa, jännityksen ja epätiedon hetkellä ymmärsi, ettei löytyisi mitään tapaa, jolla he voisivat vaihtaa ajatuksia keskenään.
Ja onnettomana mykkyydestään, levitti hän kätensä ja huudahti: "oi nainen, sinä olet minun sisareni!"
Kyyneleet tippuivat hänen poskiaan pitkin, sillä hän tunsi kuinka nämä naiset kiinnittivät häntä puoleensa ja hänen äänensä ilmaisi sen sanan, jota hän ei voinut saada sanoiksi. Mutta miss Giddings vapisi ja mrs. Van Wyck'kin oli hämillään.
"Minä tahtoisin elää, niinkuin te elätte. Sinun tiesi ovat minun teitäni ja meidän tiemme ovat samoja. Minun mieheni on Canim, Kanootti, ja hän on iso ja väkevä, ja minä pelkään. Koko maailma on hänen tietään, eikä se koskaan lopu ja minä olen väsynyt. Minun äitini oli teidän laisenne, ja hänen tukkansa ja silmänsä niinkuin sinun tukkasi ja silmäsi. Ja minun elämäni oli silloin ihanaa ja aurinko niin lämpöinen."
Hän polvistui nöyrästi ja painoi päänsä mrs. Van Wyck'in jalkojen juureen. Mutta pelästyen hänen kiivauttaan, vetäytyi mrs. Van Wyck poispäin.
Li-Wan nousi huohottaen seisaalleen. Hänen mykät huulensa eivät voineet ilmaista hänen tulvehtivaa rotutunnettansa.
"Myydä? Te myydä?" kysyi mrs. Van Wyck yläluokan tavalliseen tapaan, koittaen puhua "murretta."
Hän kosketteli Li-Wan'in kuluneita nahkavaatteita, näyttääkseen mitä hän tahtoi ja pani vaakaan monen sadan dollarin edestä kultaa. Hän sekoitteli kultajauhoa ja antoi sen viekoittelevasti valua sormiensa lomitse. Mutta Li-Wan näki ainoastaan sormet, maidonvalkoiset ja kauniinmuotoiset, jotka kapenivat ruusuisiin, jalokiviin verrattaviin kynsiin päin. Hän pani oman känsittyneen ja työn tärvelemän kätensä toisen käden rinnalle ja itki.