"Minusta tuli Santa Rosan heimon yhdeksästoista jäsen. Ainoastaan kaksi jäsentä tuli sen jälkeen heimon ulkopuolelta. Toinen heistä oli Mungerson, magnaatin poika, joka harhaili pohjois-Californian metsissä kahdeksan vuotta, ennenkuin hän löysi meidät tultuaan etelään. Hän sai odottaa kaksitoista vuotta, kunnes saattoi naida tyttäreni, Mary'n. Toinen oli Johnson, mies, joka perusti Utah'n heimon. Utah, josta hän tuli, on kaukana idässä oleva maa, suurten erämaitten takana. Johnson tuli Californiaan vasta kahdenkymmenenseitsemän vuoden kuluttua rutosta. Hän sanoi, että koko Utah'ssa oli vain kolme henkeä, hän itse mukaan luettuna, säästynyt rutosta, ja että he kaikki olivat miehiä. Nämä kolme miestä elivät yhdessä metsästäen, mutta viimein epätoivoissaan lähtivät Californiaan toivoen löytävänsä sieltä naisia, koska he pelkäsivät, että ihmissuku saattaisi hävitä kokonaan maapallolta. Johnson yksin pääsi läpi erämaan, johon toiset kuolivat. Hän oli meihin liittyessään neljänkymmenenkuudenvuoden ikäinen, ja hän nai Isadore'n ja Hale'in neljännen tyttären, ja hänen vanhin poikansa nai sinun tätisi, Ristihuuli, joka oli Vestan ja autonkuljettajan kolmas tytär. Johnson oli vahva ja luonteeltaan itsenäinen. Sen vuoksi hän erosi Santa Rosan heimosta ja perusti Utah'in heimon, joka asustaa lähellä San José'ta. Se on vähäpätöinen heimo — jäseniä on vain yhdeksän. Mutta vaikka hän itse on kuollut, oli hänellä kuitenkin niin paljon vaikutusta ja voimaa, että tuolla heimolla varmasti tulee olemaan johtava osa sivistyksen palauttamisessa maapallollemme.
"Vain kahdesta muusta heimosta olemme kuulleet — Los Angelesin ja Carmelin heimoista. Viimeksimainitun kantavanhempina oli eräs mies ja nainen. Miehen nimi oli Lopez, hän oli syntyään meksikolainen ja sangen tumma. Hän oli ollut karjapaimenena jossakin Carmelin seutuvilla, ja hänen vaimonsa oli entinen Del Monte-hotellin tarjoilijatar. Seitsemän vuotta aikaisemmin jouduimme tekemisiin Los Angelesin heimon kanssa. Heillä on mainiot asuinpaikat, ainoastaan kuumuus siellä vaivaa. Arvioin, että maailmassa on tätänykyä kolmesataaviisikymmentä tahi neljäsataa ihmistä — sillä edellytyksellä, ettei muualla ole hajanaisia pikku heimoja. Jos sellaisia onkin, me emme ole kuulleet niistä mitään. Sen jälkeen kun Johnson tuli poikki erämaan Utah'sta, emme ole saaneet mitään tietoja idästä. Se suuri, avara maailma, jonka tunsin poikana ja nuorena miehenä, on hävinnyt. Se on lakannut olemasta. Minä olen viimeinen niistä, jotka elivät ruton päivinä ja jotka tietävät tuon etäisen ajan ihmeet. Me hallitsimme maapalloa — maata, vettä ja ilmaa — olimme jumalien vertaisia, mutta nyt olemme alkuperäisiä metsäläisiä Californian jokivarsilla.
"Mutta me lisäännymme nopeasti — sisarellasi, Ristihuuli, on jo neljä lasta. Me lisäännymme nopeasti ja valmistaudumme uudelleen kohoamaan sivistykseen. Ajan tullen liika-asutus pakottaa meidät laajentamaan asuma-alojamme. Sadan ikäpolven päästä ehkä jälkeläisemme menevät yli Sierrojen, aina verkalleen leviten, ikäpolvien kuluessa, täyttääksemme tämän suuren mantereen ja sieltä yhä itään — se on oleva arjalaisten toinen suuri vaellus yli koko maailman.
"Mutta se käy kovin hitaasti, kovin hitaasti, sillä meidän on saavutettava niin paljon ennen sitä. Olemme vajonneet niin auttamattoman syvälle. Olisipa edes yksikin fyysikko tahi kemisti jäänyt eloon! Mutta ei jäänyt, ja me olemme unohtaneet kaiken. Autonkuljettaja ryhtyi sepäksi, hän takoi sen, mitä nykyään käytämme, mutta hän oli laiska mies ja vei mukanaan hautaan kaikki metalli- ja konetietonsa. Mitäpä minä niistä ymmärtäisin. Olin klassillinen tiedemies, en kemisti. Toisilla eloonjääneillä miehillä ei ollut myöskään tietoja. Autonkuljettajalla oli vain kaksi tärkeätä tointa — väkevien juomien valmistaminen ja tupakan kasvattaminen. Kerran juovuspäissään hän surmasi Vestan. Uskon varmasti, että hän teki sen humalaisessa raivokohtauksessaan, vaikka hän aina väitti, että Vesta putosi järveen ja hukkui.
"Pojat, neuvoni on, olkaa varuillanne poppamiesten suhteen. He sanovat itseään lääkäreiksi matkien sitä, mikä kerran oli kunnioitettava ammatti, mutta todellisuudessa he ovat poppamiehiä, paholaisia, taikauskon ja pimeyden apumiehiä. He ovat valehtelijoita ja pettäjiä. Ja me olemme niin turmeltuneita ja syvälle vajonneita, että uskomme heidän valeitaan. Myös heidänkin lukumääränsä lisääntyy, ja he koettavat hallita meitä. Kuitenkin he ovat vain valehtelijoita ja petkuttajia. Katsokaa Ristisilmää, joka tekeytyy lääkäriksi, myy loitsuja tauteja vastaan, antaa hyvän metsästysonnen, lupaa kauniita säitä, hyvää saalista ja hyviä turkiksia, lähettää kuolemannuolia ja tekee tuhansia muita yhtä inhottavia taikoja. Kuitenkin minä sanon, että hän vain valehtelee niitä tehdessään.. Minä, professori Smith, professori James Howard Smith sanon, että hän valehtelee. Olen sen sanonut hänelle peittelemättä. Miksi hän ei ole sitten lähettänyt kuolemannuoltaan surmaamaan minua? Siksi, että hän tietää sen olevan tehottoman. Mutta sinä, Ristihuuli, olet vajonnut niin syvälle taikauskon pimeyteen, että varmasti kuolisit, jos heräisit yöllä ja näkisit kuolemannuolen vuoteesi ääressä. Sinä et kuolisi itse kuolemannuolen tehosta, vaan koska järjetön taikausko on vallannut metsäläismielesi.
"Lääkärit on hävitettävä ja kaikki, minkä olemme menettäneet, on keksittävä uudelleen. Sen vuoksi sanon teille, pojat, täysin tosissani muutamia seikkoja, jotka teidän tulee muistaa ja jättää perintönä lapsillenne. Teidän on kerrottava heille, että kuumennetussa vedessä asuu ihmeellinen voima, jota sanotaan höyryksi ja joka on vahvempi kuin tuhannen miestä ja voi tehdä kaiken ihmiskunnan työn. On useita muita sangen hyödyllisiä seikkoja. Salamassa on myös samanlainen voima, joka sekin oli ihmisen palvelijana ja joka varmasti on jälleen oleva hänen käskyläisenään.
"Aakkoset ovat taas aivan toista laatua. Niiden avulla ymmärrän hienoja merkkejä, mutta te, pojat, osaatte vain karkeata kuvakirjoitusta. Telegraph Hillin kuivaan luolaan, jonne olette usein nähneet minun menevän, kun muut heimon jäsenet ovat lähteneet alas meren rannalle, olen kerännyt useita kirjoja. Niissä on suuria viisauksia. Niiden viereen olen asettanut aakkosten avaimen, joten jokainen, joka taitaa kuvakirjoitusta, voi ottaa niistä selvän. Jonakin päivänä ihmiskunta taasen on oppiva lukemaan, ja ellei luolaani ole kohdannut mikään onnettomuus, he saavat tietää, että minä, professori James Howard Smith, olen elänyt ja säilyttänyt menneiden aikojen viisauden heidän hyväkseen.
"On vielä eräs pieni keksintö, jonka ihmiskunta tulee varmasti tekemään. Se on ruuti. Sen avulla voi surmata pitkän matkan päästä täydellä varmuudella. Ruutia valmistetaan eräistä maaperässä löytyvistä aineksista, jotka sekotetaan määrätyssä suhteessa. Olen unohtanut, mitkä nämä ainekset ovat. Kenties en ole koskaan sitä tiennytkään. Toivoisin kumminkin tietäväni. Silloin valmistaisin ruutia, surmaisin Ristisilmän ja vapauttaisin maan taikauskon —"
"Kun olen kasvanut mieheksi, annan Ristisilmälle kaikki vuoheni, ruokavarani ja turkikseni, jotka minulla on, jotta hän opettaisi minut lääkäriksi", vakuutti Hoo-Hoo. "Kun olen saanut tiedot, pakotan jokaisen kunnioittamaan itseäni. He ryömivät tomussa edessäni, siitä olen varma."
Vanhus nyökkäsi juhlallisesti ja mutisi: