Niin, hänen isänsä oli hyvin päättäväinen mies. Kaikki ihmiset pelkäsivät häntä. Kun hän suuttui, niin oli hän hirvittävä kuten esimerkiksi porcupinejä kohtaan. Näiden ja luskwa-intiaanien välityksellä hän vaihtoi turkisvarastonsa kauppa-asemilla ampumatarve- ja tupakkavarastoihin. Hän oli aina menetellyt rehellisesti, mutta poreupinien päällikkö alkoi pettää. Snass varoitti häntä kahdesti, mutta kun se ei auttanut, poltatti Snass hänen hirsimajakylänsä ja tusinan verran porcupinejä kaatui taistelussa. Mutta senjälkeen ei kukaan yrittänyt pettää. Erään kerran Labiskween ollessa pieni tyttö tuli muuan valkoinen mies surmatuksi yritellessään paeta. Tosin ei hänen isänsä sitä tehnyt, mutta hän käski nuorten miestensä ampua pakolaisen. Joka ainoa intiaani tottelee aina hänen isäänsä.
Ja mitä enemmän Labiskwee kertoili Kitille, sen hämärämmäksi muuttui
Snassin salaisuus jälkimäiselle.
— Niin — sanoi nuori tyttö Kitille — vastatkaa minulle, onko totta, että on ollut olemassa mies ja nainen, nimiltään Paolo ja Francesca ja että he ovat rakastaneet toisiaan suuresti?
Kit nyökkäsi.
— Nelisilmä kertoili minulle heistä — puheli tyttö säteilevänä. — Hän ei siis tekaissutkaan kertomusta omasta päästään. En ollut siitä varma. Kun kysyin isältä, niin hän suuttui. Intiaanit kertoivat minulle, että isäni oli antanut Nelisilmälle huiman läksytyksen. Ja sitten on ollut olemassa Tristan ja Isolde — kaksi Isoldea — se oli tavattoman surullista. Sillä tavoin tahtoisin minä rakastaa. Rakastavatko kaikki nuoret miehet ja naiset maailmassa noin? Täällä he eivät tee niin. He menevät vain naimisiin. Minä olen englantilaista syntyperää enkä tahdo mennä naimisiin intiaanin kanssa — menisittekö te naimisiin intiaaninaisen kera? Sentähden en tähän mennessä ole sytyttänyt neitotultani. Muutamat nuoret miehet ovat vaatineet isältä, että minun on se sytytettävä. Libash on eräs heistä. Hän on suuri metsästäjä. Ja Mahkook käy laulamassa laulujaan. Hän on niin leikillinen. Jos lähestytte telttaani tänä iltana kun on tullut pimeä, saatte kuulla hänen laulavan pakkasessa. Mutta isä sanoo, että saan menetellä mieleni mukaisesti, ja sentähden en sytytä tultani. Ymmärrättekö, kun nuori tyttö päättää mennä naimisiin, niin hän ilmoittaa siitä tällä tavoin nuorille miehille. Nelisilmä sanoi aina, että se on kaunis tapa. Mutta itselleen hän ei ottanut vaimoa. Kenties hän oli liian vanha. Tosin hänellä oli vähän hiuksia, mutta en silti luule hänen olleen kovin iäkkään. Mutta mistä tietää olevansa rakastunut? — kuten Paolo ja Francesca, tarkoitan? —
Tytön sinisten silmien kirkas ja avoin katse saattoi Kitin hämilleen. — Sanotaan — änkytti hän — niin, rakastuneet väittävät, että rakkaus on enemmän arvoista kuin itse elämä. Kun mies tai nainen tuntee pitävänsä jostakin ihmisestä enemmän kuin kestään muusta koko maailmassa — silloin hän voi sanoa olevansa rakastunut. Sellaista se on, mutta sitä on hyvin vaikea selittää. Sitä saattaa vain tuntea — siinä koko juttu! —
Labiskween katse tähyili leiritulten yllä leijailevaa savua, hän huokasi ja ryhtyi jatkamaan valmisteilla olevan nahkakintaan neulomista. — No niin — sanoi hän päättävällä äänellä — minä en missään tapauksessa milloinkaan mene naimisiin. —
— Jos pääsemme pujahtamaan pakoon, niin on meidän toden totta juostava säälimättä jalkojamme — sanoi Shorty synkästi.
— Tämä on kaikki kuin yhtä jättiläisansaa — yhtyi Kit puheeseen.
He tähyilivät paljaalta vuorenharjanteelta Snassin lumista valtakuntaa. Idässä, lännessä ja etelässä sulkivat tien korkeat vuorenhuiput ja harjanteet. Kumpuinen tasanko pohjoisessa näytti rannattomalta, mutta he tiesivät että silläkin suunnalla haittaisi kulkua puolikymmentä poikittaista vuoriketjua.