"Siirrä juoksuri väliin ja sano shakki! Ei, se ei kelpaa. Näetkös, seuraava siirto…"

"Miksi pitää talonpoika siirtää kaksi askelta eteenpäin? Sen täytyy mennä syrjään, ja kun sitten juoksuri on tieltä pois…"

"Odotas vähän! Silloinhan syntyy aukko…"

"Ei, se on laskettu. Mene eteenpäin! Silloin kyllä huomaat sen auttavan."

Tehtävä oli sangen mielenkiintoinen. Joku kolkutti ovelle, mutta hänen täytyi kolkuttaa uudelleen, ennen kuin Malemute Kid huusi: "Sisään!" Ovi avautui, ja joku saapui huoneeseen kompastuen kynnykselle. Prince katsahti ovelle ja syöksyi samassa pystyyn. Kauhistunut ilme hänen kasvoillaan sai Malemute Kidin kääntämään päänsä, ja hänkin vavahti, vaikka hän oli elämänsä varrella nähnyt jos jotakin. Tulija horjui sokean tavoin heitä kohti. Prince peräytyi seinämälle, jolla hänen revolverinsa riippuivat.

"Herra Jumala — mikä tuo on?" kuiskasi hän Malemute Kidille.

"En tiedä. Luultavasti joku pakkasen ja nälän uhri", vastasi Kid peräytyen itse vastakkaiseen suuntaan. "Varo itseäsi! Hän näyttää myöskin mielipuolelta", varoitti hän suljettuaan oven ja palattuaan takaisin huoneen perälle.

Vieras läheni pöytää. Rasvalampun valo osui hänen kasvoihinsa. Se näytti rauhoittavan häntä, ja hän irvisti kamalasti, tahtoen siten ilmaista ilonsa. Sitten oikaisi hän vartalonsa, kohautti nahkahousujaan ja alkoi laulaa muuatta laulua, jota merimiehet laulelevat vintturia vääntäessään:

"Yankee-venhe kiitävi alas virtaa.
Heipä juu! Hei, heipä juu!
Tiedätkös ken on venehen kapteeni?
Heipä juu! Hei, heipä juu!
Jonathan Jonas Etelä-Ca-ro-li-i-nast'.
Heipä juu! Hei, hei…"

Hän vaikeni äkkiä ja meni suden tavoin muristen kohti ruokahyllyä. Ennen kuin he ehtivät estää häntä, oli hän hampain tarttunut raakaan silavapalaseen. Taistelu hänen ja Malemute Kidin välillä koitui sangen kiivaaksi, mutta tuon onnettoman voimat katosivat yhtä pian kuin ne olivat ilmestyneetkin, ja hän luopui saaliistaan. He taluttivat hänet eräälle tuolille, ja aivan näännyksissä vaipui hän pöydänlaitaa vasten. Pieni kulaus whiskyä vahvisti häntä sen verran, että hän voi pistää lusikan sokeriastiaan, jonka Malemute Kid asetti hänen eteensä. Kun hänen suurin nälkänsä oli kadonnut, ojensi Prince hänelle kupillisen lihalientä.