"Olkaa varuillanne", varotti impressario, kun kellonsoitto ilmotti ensimäisen erän alkaneen. "Hän voi rynnätä kimppuunne kuin ihmissyöjä."
Ja niin kuin ihmissyöjä ryntäsikin Kelly hänen kimppuunsa syöksähtäen suoraa päätä yli lavan hurjassa vimmassaan. Pat, joka tyynen tapansa mukaisesti oli mennyt häntä vastaan ainoastaan pari askelta, arvioi toisen vauhdin, astui askelen sivulle ja antoi koukistetulla oikealla kädellään iskun Kellyn leukoihin. Sitten seisoi hän paikoillaan katsellen uteliaana lyöntinsä vaikutusta. Ottelu oli siten loppu. Kelly oli kellistynyt kuin teurashärkä ja makasi liikkumattomana palkintotuomarin ollessa kumartuneena hänen ylitsensä ja lukiessa hänen korvaansa kymmenen sekunttia, mutta Kelly ei kuullut mitään. Kun hänen avustajansa tulivat nostamaan häntä ylös, ehti Pat ennen heitä. Hän tarttui suureen, liikkumattomaan vastustajaansa, nosti hänet käsivarsilleen ja kantoi kulmaan asettaen hänet istumaan tuolille avustajien tuettavaksi. Puolen minutin perästä tämän jälkeen nosti Kelly päänsä aukaisten silmänsä. Hän silmäili hämillään ympärilleen ja katsoi sitte erääseen avustajaansa.
"Mitä on tapahtunut?" kysyi hän käheästi. "Sortuiko katto päälleni?"
IV.
Ottelusta Kellyn kanssa oli seurauksena — vaikka yleinen mielipide piti Pat Glendonin voittoa sattumana — että Pat sai mitellä voimiaan Rufe Masonin kanssa. Tämä tapahtui kolmen viikon perästä, ja Sierra-Club-yleisö tuskin huomasikaan, kuinka se loppui. Rufe Mason oli raskaan sarjan nyrkkeilijä ja kuuluisa viekkaista laskelmistaan. Kun alkajaismerkki kajahti, kohtasivat molemmat nyrkkeilijät toisensa keskellä lavaa. Ei kumpikaan hyökännyt eikä iskenyt. He kuljeksivat toistensa ympäri koukistetuin käsivarsin ja hansikkaat niin lähetysten, että ne melkein koskettivat toisiansa. Tätä kesti ehkä noin viisi sekunttia. Sitten tapahtui se, mitä tapahtui, niin nopeasti, ettei yleisöstä edes yksi sadasta nähnyt, kuinka kaikki kävi. Selvästikään se ei ollut tavallinen valeisku, vaan koetteleva, uhkaava isku. Kun Pat hyökkäsi, olivat he niin lähellä toisiansa, että isku tuli korkeintaan kahdeksan tuuman etäisyydeltä. Se oli vasemman käden kyynärvarsi-isku ja suoritettiin se vasemman kyynärvarren sysäyksellä ja hartianykäyksellä. Se osui suoraan leuan päähän, ja yleisö näki ihmeissään, että Masonin jalat horjuivat, ja hän kaatui permannolle. Mutta kilpailutuomari oli huomatessaan tämän heti tullut esille laskemaan kymmenen sekunttiansa. Pat kantoi jälleen vastustajansa tämän nurkkaan, ja kesti kymmenen minuttia, ennen kuin Rufe Mason avustajiensa tukemana vapisevin polvin ja pyörivin, lasimaisin silmin kykeni käymään alas pitkin suurta käytävää pukuhuoneeseensa.
"Ei ole ollenkaan ihmeteltävää, että Rough-House Kelly luuli katon pudonneen päällensä", sanoi hän eräälle uutistenhankkijalle.
Sen jälkeen kuin Chub Collins vielä oli tullut lyödyksi viidentoista erän kilpailun ensimäisen erän kahdennellatoista sekunnilla, katsoi Stubener välttämättömäksi keskustella hiukan Patin kanssa.
"Tiedättekö, miksi he sanovat teitä nyt?" kysyi hän.
Pat pudisti päätään.
"Yhden iskun Glendoniksi."