"Muistatte otteluni Nat Powersin kanssa. Minä en nujertanut häntä. Olin alkanut epäillä. Silloin sopi liitto hänen kanssaan. Siitä minulla ei ollut aavistustakaan. Aioin pidättää häntä lavalla pari erää yli kuudennentoista. Viimeinen iskuni kuudennessatoista erässä ei tehnyt hänelle mitään vahinkoa. Mutta kuitenkin oli hän häviävinään ja petti teitä kaikkia."
"Kuinka on asianlaita tänä iltana?" kuului huuto yleisön joukosta.
"Onko tämänkin ottelun ratkaisu edeltäkäsin määrätty?"
"On", vastasi Pat. "Vedonlyöjäliitto on lyönyt vetoa siitä, että Cannam kestää neljänteentoista erään saakka".
Huutoja ja uhkauksia. Pat nosti taas ylös kätensä pyytäen viimeisen kerran hiljaisuutta.
"Olen jo melkein lopettanut. Mutta tahdon vielä sanoa teille erään asian. Liitto häviää vetonsa tänä iltana. Tästä tulee rehellinen ottelu. Tom Cannam ei tule kestämään neljänteentoista erään asti. Hänet lyödään heti ensimäisessä."
Cannam hyppäsi ylös lavalle nurkkaansa ja huusi vimmoissaan:
"Siihen ette te kykene. Sitä miestä ei ole vielä luotu, joka voisi lyödä minut yhdessä erässä!"
Pat ei kuunnellut häntä, vaan jatkoi.
"Yhden kerran elämässäni olen käyttänyt koko voimaani. Sen näitte äsken, kun tein vaarattomaksi Jim Hanfordin. Toisen kerran tulen käyttämään koko voimaani myös tänä iltana — toisin sanoen, jollei Cannam heti hyppää pois lavalta ja mene matkoihinsa. Nyt olen valmis."
Hän meni nurkkaansa ojentaen kätensä saadakseen niihin nyrkkeilyhansikkaansa. Vastakkaisessa kulmassa reuhtoi Cannam hänen avustajiensa turhaan yrittäessä rauhottaa häntä. Vihdoin onnistui Billy Morganin saada äänensä kuuluville: