Samassa silmänräpäyksessä sattui Watson'in oikea nyrkki tuomari
Witberg'in nenään. Oikeudenedustaja kaatui taaksepäin ruohikkoon.
"Nouskaa pystyyn!" komenteli Watson. "Jos olette herrasmies niin nouskaa — tuon sanoi Patsy minulle, niinkuin tiedätte."
Tuomari Witberg ei tahtonut nousta, mutta Watson tarttui hänen kaulukseensa, nosti hänet pystyyn ja antoi hänelle sinisen silmän kaataen uudelleen. Sitten seurasi rangaistus kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Tuomari Witberg sai aimo selkäsaunan. Hän sai korvapuusteja ja nyrkiniskuja poskilleen ja hänen nokkansa kynti vaon maahan. Koko ajan muistutteli Watson miten Patsy Horan oli käyttäytynyt. Silloin tällöin antoi tuo raivostunut sosioloogi uhrilleen oikein turkin liiasta. Kerran nosti hän pystyyn tuomariraukan ja satutti tahallaan nokkansa tämän pääkalloon. Nenä rupesi heti verta vuotamaan.
"Katsokaahan!" huusi Watson ottaessaan askeleen taaksepäin ja taitavasti salli veren pirskoutua omalle paidanhialleen. "Tuon olette te tehnyt. Omalla nyrkillänne. Sehän on kauheata. Olette suorastaan murhannut minut. Taaskin on minun puolustettava itseäni."
Vielä kerran sai tuomari Witberg nyrkiniskun naamaansa ja löysi itsensä ruohikosta.
"Minä vangitsen teidät", nyyhkytti tuomari makuupaikaltaan.
"Juuri niin sanoi Patsykin."
"Raaka — niff, niff — hyökkäys — niff, niff — aivan syyttä."
"Juuri niin sanoi Patsykin."
"Minä vangitsen teidät, siitä voitte olla varma."