"Olet ehkä talonpoika?" — Hauge puhui kuin välinpitämättömästi.
"Olen niinkin."
"Sinä, kuten minäkin", sanoi Hauge.
Vieras katseli häntä, mutta ei sanonut mitään. He kulkivat taasen vaiti eteenpäin.
"Sinulla on ehkä talokin?" kysäsi Hauge taaskin.
"On minulla."
Vastaus tuli varmasti ja lyhyesti.
"Onpa sinulla sitten paljon huolehtimista."
Vieras katseli Haugea.
"Niinpä onkin", sanoi hän.