"Niin, jotain sen tapaista", sanoi hän.
Silloin hymyilivät kaikki pilkallisesti. Ainoastaan hän, joka oli laulanut, istui äänetönnä.
"Sinä olet hiton hieno, sinä", sanoi eräs. "Me olemme vain halpaa väkeä me."
"Niin olen minäkin", vastasi Hauge; "vaan kuitenkin pidän itseäni liian hyvänä laulamaan moisia lauluja."
He katsoivat häneen.
"Miksikä sinä istut täällä?" uteli eräs heistä. "Oletko varastanut?"
"Sinä olet juuri sellaisen näköinen", sanoi toinen.
Hauge ei vastannut heti.
"Minä lauloin kuten sinäkin — ja niin pääsin tänne!" vastasi hän vihdoin.
He hymyilivät.