Hänen todistuksensa eivät jääneetkään hedelmiä kantamatta. Yhä useampia henkilöitä sekä Fredriksstadissa että sen ympäristössä liittyi liikkeeseen; niin vieläpä Fredriksstadin linnoituksen varusväen keskuudessa oli muutamia, jotka Haugen rohkean ja samalla hiljaisen käytöksen kautta tulivat voitetuiksi kristilliselle elämälle. Eritoten oli hän syvästi vaikuttanut jo ennen mainitsemaamme aliupseeriin John Thorgersen Blegeniin, joka oli kotoisin Faabergista Guldbrandsdalista.
Tämä rehellinen ja rohkea mies tunnustautui pian avoimesti Haugen opin kannattajaksi ja alkoi kohta vaikuttaa sotilasten keskuudessa.
Kun hänen päällysmiehensä saivat tästä vihiä, tuli siitä suuri hälinä.
Sen osaston kapteeni, johon aliupseeri kuului, kutsutti eräänä päivänä hänet huoneeseensa ja teroitti hänelle ankarin sanoin, ettei tahdottu tietää mitään hänen heräämisestään; ollen aliupseerina hänen majesteettinsa ja valtion palveluksessa täytyy hänen pidättäytyä kaikesta tällaisesta haaveilusta ja ainoastaan täyttää tehtävänsä sotilaana.
Blegen vastasi, ettei hän voinut luvata tätä; pyhä henki vaati häntä
Jumalan sanan kautta todistamaan tovereilleen ainoasta tärkeästä.
Kapteeni kirosi tarttuen sapeliinsa.
"Minun täytyy", — sanoi hän samatta kiroten — "saada sinut heti kuittaamaan pyhähenki!"
Hän huusi vahtia, käski tämän hakea välskäriltä oksennuspulveria ja pakotti, sapeli kädessä, Blegenin nielemään sen.
"Mars! Nyt saat mennä matkaasi oksentamaan pyhänhenkesi", sanoi hän.
"Herra kapteeni", sanoi Blegen mennessänsä; "on synti, jota kutsutaan synniksi pyhää henkeä vastaan ja jota ei anneta anteeksi tässä eikä tulevassa elämässä — se on pilkka; Jumalaa vastaan, herra kapteeni!"