Veri nousi Haugen päähän; hän nousi seisoalleen; voimakas talonpojan poika seisoi siinä leveäharteisena ja voimakkaana, ihmeellinen palo siniharmaissa silmissään. Vaan samalla oli hän jälleen voittanut itsensä.
"Sellaista ei sinun olisi pitänyt tehdä", sanoi hän.
Hän katsoi talon emäntään, joka seisoi siinä säikähtyneenä ja neuvottomana.
Koulumestari seisoi kokoonpuristetuin nyrkein hänen edessään. Nyt avasi hän oven.
"Ulos heti!" huusi hän. "Täällä ei sinulla ole mitään tehtävää!"
Hauge katsahti emäntään.
"Oletko isäntä täällä?" kysyi hän koulumestarilta.
"Kyllä, sen verran olen täällä isäntä, että sinun on mentävä ulos ja paikalla, muutoin saat lisää", vastasi hän, jälleen nyrkkiään puistaen.
"On minullakin nyrkit", vastasi Hauge levollisesti, "mutta niitä en käytä lyödäkseni niillä veljiäni!"
"Ulos!" kiljui koulumestari ja osoitti ovea, josta kylmä yöilma tulvehti tupaan.