"Sinne, minne Jumala tahtoo!" kuului vastaan.
"Tervetuloa perästä sinäkin!" oli viimeinen vastaus, jonka koulumestari saattoi kuulla. Ja vieras yöpyi pimeään.
Sellainen oli Hans Nielsen Hauge.
KYMMENES LUKU
Väylällä Bergenin eteläpuolella oli purjealus.
Tuuli oli heikko; purjealus liukui hitaasti eteenpäin kaikki purjeet ylös vedettyinä.
Peräkannella, kapteenin vieressä seisoi mies talonpoikaispuvussa tuijottaen pohjoiseen päin.
Se oli Hans Nielsen Hauge.
"Olla vaiti siitä, mihin hänen henkensä pyrki tahi olla hiljaisuudessa", se oli ollut Hans Haugen pyrkivälle sielulle mahdotonta; siksi oli hän kohta kotiintulonsa jälkeen jälleen menossa, tällä kertaa meriteitse Drammeniin, ystävänsä kauppias Möllerin luokse, joka oli kehoittanut häntä matkustamaan Bergeniin, missä hänen luulonsa mukaan Haugella olisi sekä suuri että rauhallinen vaikutusala.
Tämä oli seurannut ystävänsä neuvoa ja lähtenyt matkaan ensimäisellä purjealuksella, varustettuna asianmukaisella Drammenin pormestarilta saadulla passilla.