Kapteeni hymyili.
"No, jos niin on", vastasi hän, "niin täytyy sinun päästä perille."
Hän silmäili rannikkoa pitkin.
"Täällä voi kulkea yksi ja toinen kalastajavene", sanoi hän. "Ehkäpä voisit saada sellaisen saattamaan itseäsi. Jos joku näyttäytyy, annan sinulle merkin."
Hauge kiitti.
Samana iltana, kun oltiin noin kymmenen tahi kahdentoista penikulman päässä Bergenistä, antoi kapteeni merkin eräälle kalastajalle, joka lähestyi laivaa soutaen kotiansa kohti Bergeniin, ja tämän mukana pääsi Hauge lähtemään.
Seuraavana päivänä nousi hän maalle saksanlaiturille ja kiiruhti kohta raatihuoneelle, missä hän ilmoittautui ja näytti poliisimestarille pormestari Strömin Drammenissa antaman passin.
* * * * *
Pyssyseppä Erik Svartstölin pienoisen kauppapuodin edustalla Skinderestraedkadun varrella oli tungokseen asti väkeä. Pitkin pientä kapeaa katua he, vanhat ja nuoret, pysähtyivät kuulostelemaan pienoisen portin edustalla ja tunkeutuivat sisään. Katupojat antoivat näytöksiänsä ulkopuolella; mutta sisällä laulettiin.
Hans Nielsen Hauge piti siellä hartauskokousta.