Gram nauroi kylmän naurun.
"Eihän tässä niin kiirettä ole", sanoi hän.
Hoen nauroi iloista, terävää naurua.
"Eipä vaan — sinä tuletkin enimmäkseen hyvissä ajoin sinne, minne tulet", lausui hän.
"Voipa niinkin olla", vastasi nimismies Gram; hän oli valmis, istui ja ohjasi hevostaan aikoen ajaa eteenpäin.
Kristofer otti piipun suustaan.
"Tiedätkö että Hans Hauge on tullut tälle kylälle?" kysäsi hän äkkiä.
Nimismies Gram kääntyi nopeasti.
"Vai niin", sanoi hän. "Koska sitten?"
"Hän tuli eilen", vastasi Hoen. Nimismiehen silmät tulivat sinertävämmiksi.