He olivat kyllä kaikki nähneet.
"Ajoiko hän kovasti?"
"Kyllä. Hänellä oli juoksijansa", kuului vastaus.
Vihdoinkin oli nimismies saapunut viimeiseen taloon Ekerissä.
Siellä selitettiin hänelle, että Kristofer Hoen oli jo puoli tuntia sitten ajanut ohitse jonkun vieraan miehen seurassa. Hän ajaa Rökeniin, oli hän sanonut.
Nimismies kiroili itsekseen ja ajoi Rökeniin.
Päästyään Ekerin pitäjän rajan ohitse ja saavuttuaan ensimäiseen taloon Rökenissä, näki hän keltaisen juoksijan seisovan, hevosloimi selässään, sidottuna portinpylvääseen.
Nimismies ajoi myöskin pihaan, sitoi hevosensa toisen viereen ja astui tupaan.
Siellä istuivat Kristofer Hoen ja Hans Nielsen Hauge pöydän päässä ja joivat kahvia.
"Tervetuloa perässä", sanoi Kristofer Hoen, kun näki nimismiehen ovella.