"Näkyy että liiallinen raamatun lukeminen, liiallinen rukoileminen ja jumalisuus ovat sekoittaneet hänen aivonsa. Pyhä henki on muka hänen päähänsä pannut nämä hullutukset.
"Järjelliset puheet eivät häneen mitään vaikuta eikä hän välitä vastaväitteistä. Raamatunlauseilla hän vastaa jokaiselle, joka häntä vastustaa.
"Lihan himoja hän erityisesti vihaa. Vankeus ei hänen mieltään masenna; tarvitaan muka paljon enemmän marttyyrikruunun ansaitsemiseksi. Hän luulee kärsivänsä Jumalan vuoksi.
"— Kuuluisa Hans Nielsen Hauge, tuon koko maahan hajaantuneen pyhä joukkueen ylimäinen pappi ja päämies, on myöskin saapunut tänne, mutta ei ole vielä vangittuna. Sellaiset ihmiset voisivat tulla vaarallisiksi yleiselle turvallisuudelle, jos vaan tahtoisivat, ja mitäpä vakuuksia meillä on siitä, etteivät he joskus saa sellaista päähänsä? Varsinkin jos joku raamatun paikka antaisi siihen tukea; sillä raamatun avullahan voi todistaa mitä tahansa.
"Kaikessa tapauksessa ovat nämä sielullisesti heikot ihmiset valistuksen vaarallisimpia vastustajia. Yleisö töllistelee heitä ihmetellen ja he laittavat murtumattomia tokeita jokaisen rehellisen kansanopettajan yrityksille hajoittaa se pimeys, jossa tietämättömyys ja ymmärtämättömyys pitää yleistä kansaa.
"On sen vuoksi toivottavaa, että nämä pyhät maankiertäjät vakavilla keinoilla seisautetaan ryntäyksessään ja todellisina irtolaisina kuljetetaan kuritushuoneeseen."
Hans Nielsen Hauge taittoi sen numeron sanomalehteä "Trondhjemske
Tidende", jossa tämä kirjoitus oli, kokoon ja tuijotti ihmetellen
Lars Hemstadiin, joka oli tuonut sen hänelle.
"Niin suuri on pahuus", sanoi hän.
Lars Hemstad katsoi ystäväänsä ja opettajaansa luottavin katsein.
"Aivan niin", sanoi hän, "muutahan emme voi odottaakaan."