"Saat mennä", sanoi hän ja nyökäytti hänelle ystävällisesti.
"Kiitän läänin päämiestä", vastasi Hauge. "Mutta kirjat?"
"Ne voit painattaa."
Hauge meni, vilkaisten poliisimestariin.
Mutta kun Hauge oli mennyt, kääntyi hänen ylhäisyytensä kreivi Moltke hitaasti poliisimestarin puoleen.
"Tahdonpa teille, Klingenberg, sanoa jotakin", sanoi hän melkein liikutettuna. "Tämä Hans Nielsen Hauge on varsin ihmeellinen mies."
"Vaarallinen mies — koskapa hän voi kääntää Teidän ylhäisyytennekin mielen", vastasi poliisimestari.
Kreivi Moltke hymyili.
* * * * *
Läänin päämiehen luota meni Hauge suoraan kirjanpainaja Stefanssonin kirjapainoon, jossa pani kaikki toimeen saadakseen kirjansa painetuksi. Hänen siellä ollessaan ilmoitettiin hänelle, että muuan hänen ystävistään, Ole Rörsveen Stangesta, oli ollut siellä häntä etsimässä. Hän oli luvannut tulla takaisin myöhemmin.