Hauge tervehti kumpaakin kädestä. Pappi Steenbuchin kasvot tulivat tulipunaisiksi valkoisen tukan kehyksessä.
Silloin puhui piispa.
"Sinä olet nyt siis keskittänyt vaikutuksesi tänne?" kysyi hän.
Hauge katsoi kiinteästi piispaan.
"Kyllä", vastasi hän. "Minulla on kai teidän korkea-arvoisuutenne suostumus siihen?"
Pappi Steenbuch piti kättään korvan edessä kuulostellen.
"Suostumus? Sanoiko hän suostumus?" kysyi hän kovaäänisesti.
"Sitä en ole koskaan antanut!" lausui piispa Schönheyder voimakkaasti ja asettui jälleen tuoliin istumaan.
Hauge jäi seisomaan ihmeissään.
"Kun me viimeksi tapasimme", sanoi hän tyynesti, "silloin ei ollut toki mikään esteenä!"