"Tänään on sapatti, Hänen päivänsä, joka kuoli teidän tähtenne; tuon terveiset teille Häneltä! Minä seison täällä tänään vangittuna ja sidottuna teidän keskellänne, pilkattuna sen vuoksi, että tahdon palvella Hänen asiaansa: ja kuitenkin olen minä, Jumalan olkoon kiitos, vapaampi kuin te. Sillä te olette vielä synnin kahleissa; mutta minä olen lunastettu Jumalan voimalla ja armolla Jeesuksessa!
"Tänään on pyhä päivä; mutta tällainen päivä ei ole aina löydettävissä, jolloin Jumalan armo on meille avoin ja Kristus kutsuu rakkaudessa teitä.
"Sillä on myöskin toisenlainen päivä, jona Jumalan poika tulee tuomitsemaan ihmisiä. Silloin on liian myöhäistä. Silloin ovat kirkot ainiaaksi suljetut. Silloin ei hyödytä enää tanssia pois aikaansa elävän Jumalan kasvojen edestä, vaikka tuo suuri soittoniekka, jolla on hevoskaviot, kenties soittaa sellaisen kuolontanssin, jota ette hevin halua kuulla.
"Vai luuletteko ehkä, että tanssi sunnuntaina voi pyyhkiä pois sen synnin, minkä olette tehneet koko viikon aikana? Että iloisuus sunnuntai-iltana voi parantaa koko viikon surun ja sammuttaa kaiken pahan omantunnon tulen? Ei, ei! Ei hehkua sammuteta siihen puhaltamalla. Ei Jumalan valtakuntaan nauramalla päästä.
"Jeesuksen Kristuksen kuolema ja veri pelastaa meidät synnistä ja kadotuksesta. Ajatelkaa sitä, niin luulen, ettette mene niin kevyesti tanssiin pyhäpäivänä. Menkää nyt kotiin ja rukoilkaa kaikkivaltiaalta Jumalalta apua ja armoa! Rukoilkaa minun puolestani, niinkuin minä rukoilen teidän edestänne!"
Hauge oli sanonut sanottavansa, kääntyi ja meni hiljaa takaisin pöydän päähän, mihin hän jäi seisomaan nojaten säilikköön alas luoduin katsein.
Oli edelleen kuolon hiljaista.
Nimismies istui kumarassa katsellen sormiaan; hänen iloinen emäntänsä seisoi hämillään uunin vierustalla ja tuijotti eteensä.
Toinen toisensa jälkeen hiipi ulos; sitten useita joukkueesta ja pian oli tupa tyhjä.
Mutta ulkona olevat olivat peräti hämmästyksissään nähdessään tuon äänettömän jonon, joka tuli tuvasta.