"Emme siis enää koskaan saa nähdä sinua", sanoi hän vapisevalla äänellä.
"Kyllä", vastasi Hans Nielsen Hauge. "Ei mikään maailmassa voi
Jumalan lapsia ijäksi erottaa!"
Inger laski kätensä hänen olalleen.
"Jumala siunatkoon sinua Hans, kaikesta", sanoi hän.
Nyt ajoi nimismies pihaan ja sieltä kuului puhetta.
Hauge istui rauhallisena pöydän ääressä. Inger-emäntä askarteli jotain uunin luona. Hetken perästä tulivat Mikkel Hauge ja nimismies Gram tupaan.
Nimismies tervehti, ensin Inger-emäntää, jota hän kätteli, ja sitten
Haugea.
"Saatpa istua peremmäksi", sanoi Inger-emäntä; hän asetti tuolin esille.
"Kiitos, en tahdo istua", vastasi nimismies Gram. "Minulla on vain sinulle asiaa", sanoi hän kääntyen Hans Nielsen Haugen puoleen.
Hauge nyökäytti päätään.