"Kiitos hyvästä ajosta, nimismies", sanoi hän.
Nimismies Gram kääntyi poispäin.
"Odotahan vähän", vastasi hän. "Saattaa tapahtua, että saat painavampia kiitoksen aiheita." Samassa otti hän esille eräästä laatikosta käsi- ja jalkaraudat ja tuli Haugen luo.
Hauge katsahti häneen.
"Voinhan minä kantaa nämä kahleet", sanoi hän hiljaisesti, "mutta kerran, Jens Gram, tulevat ne olemaan painavammat sinulle kuin nyt minulle. Voinhan minä kaikissa tapauksissa panna käteni ristiin ja rukoilla vihamiesteni puolesta."
Jens Gram kääntyi äkkiä hänestä pois ja meni.
* * * * *
Noin kuukauden istui Hauge Hougsundin vankilassa. Hänen ystävänsä tarjosivat suuren takuusumman hänen vapauttamisekseen, mutta viranomaiset hylkäsivät kaiken. Oli tultu siihen vakuutukseen, että yhä varmemmin kasvavaa uskonnollista liikettä ei voitu muuten pysähdytää, kuin pitämällä Hauge vangittuna, ja sen mukaan sitten toimittiinkin. Kristianian läänin maaherra, kreivi Moltke, antoi käskyn panna Haugen Kristianian kaupungin vankilaan, ja marraskuun 2 päivänä 1804 tuli nimismies taas Hougsundiin tällä kertaa kuljettaakseen Haugen raudoissa pääkaupunkiin.
Iltapuolella samana päivänä ajoi kaksi rekeä Drammenista päin kaupunkiin. Ensimäisessä istui kahleissa oleva vanki, jota vartioitsi vanginvartija; toisessa istui nimismies Gramin jättiläismäinen vartalo.
Siinä talletettiin Hans Nielsen Haugea.