"Etkö sinä koskaan käy tanssissa?" kysäsi tyttö äkkiä.
Hans Nielsen ravisti päätään ja katseli ulos. Sitten laski hän lusikan kädestään.
"En — ei minulla ole mitään halua sellaiseen", vastasi hän ja katsahti neitoon.
Tämä istui käsi poskella ja katseli Haugea.
"Vai niin", sanoi hän ja hymyili.
Hauge tarttui taas lusikkaan ja jatkoi syöntiään.
"Sepä on kummallista", sanoi tyttö taaskin. Hän korjaili vasemmalla kädellä hiuksiaan, jotka olivat irtautuneet.
Hetkisen vallitsi hiljaisuus.
"Mikä sinua oikeastaan miellyttää?" kysäsi tyttö hetkisen kuluttua.
Hans Hauge katseli alaspäin vastatessaan: