Nyt on koiteltu koriat,
Kaunisvaatteiset kehutut.
Kuka tuolla kurkistaksen,
Ken se piilossa pijäksen?

SYÖJÄTÄR (Kerskollen, vaan Lemmeksen kuulla).

Se on Pirjon piikatyttö.
Ei ou puhas puolimieli.
Se on Pöperö pölyinen,
Toimenpuuttuva, tomuinen:
Jalat laajat kuin lapiat.

LEMMES (Puhuin tomun Pöperöstä, joka on muuttanna veljeltä
Lemmeksin lähätetyt vaatteet ja sukat).

Se on puhas pulmuiseni.
Toimen tyttö ja totinen!

KERSKO.

Tule pieni piikaiseni!
Ehkä liet sinä emäntä,
Jota kauvan kaihonnunna
Olen ehtinnä ehäten.

(Pöperö koittaa toista kenkää).

Varsin on Varoa kyllä
Että panna paklat kiini,
Sekä solkija solaten.
Niissä käyvä käpsyttääpi,
Kuin ennen kävi emäni,
Oma äitini osaisi.
Tahotko minun talooni,
Elämään, emäntänäni?
Omakseni, onnekseni?

PÖPERÖ.