Janne katsoi tämän tuuman oivalliseksi. Topias sitoi paksun nuoran
Jannen vatsan ympärille, ja sitten Janne alkoi kiivetä vajan katolle.
— Pitele lujasti kiinni, kun menen tänne harjan yli, jotta en pääse putoamaan, kuiskasi hän päästyään katolle.
— Vaikka sormet menisivät, niin kyllä täällä kiinni pidellään, vakuutti Topias.
Topias seisoi alhaalla ja piteli köydestä Jannen kiipeillessä pitkin kattoa.
Nurkan takaa tuli Aakusti, lähestyi varovaisesti, tallin seinää sipaisten, Topiasta ja kysyi:
— Joko se on siellä?
— Jo on.
Janne kysyi katolta:
— Kenelle sinä siellä puhut, Topias?
— Itsekseni minä puhun, ei minulla täällä ketään ole.