— Aijai, se on Aakusti. Ollaan hiljaa, jotta hän saa pienen latingin pöksyihinsä.
— Minä menen katsomaan, kuiskasi Topias. Ei hän pelästy vaikka minut näkeekin.
Topias meni. Hän viipyi jokseenkin kauan. Kun hän palasi, selitti hän
Jannelle:
— Aakusti siellä on talon lähellä, kiertää sitä. Minä tiedän, millä tavoin me annamme hänelle paraiten latingin. Teidän pitää mennä vajan katolle, sillä sieltä näette paraiten joka taholle.
— Mutta millä minä sinne pääsen?
— Tikapuita myöten.
— Eikö olisi parasta ampua nurkan takaa.
— Sillä aikaa, kun te olette yhden nurkan takana, saattaa Aakusti kiertää toisen nurkan takaa. Paras paikka on vajan katto.
— Mutta jos minä putoan.
— Minä sidon köyden teidän suolivyöllenne ja pitelen siitä kiinni.
Ette te millään muotoa silloin pääse putoamaan.