Pojissa heräsi heti ajatus lähteä miehen nukkuessa kylään posetiivia soittamaan.
— Mutta meillä pitäisi olla marakatti! sanoi Luru. — Ellei meillä ole marakattia, niin ei kukaan anna meille rahaa. Marakatti meidän pitää saada.
— Tehdään Pullasta marakatti, sanoi Mökö.
— Ei siitä tule marakattia, kyllä se pysyy koirana, sanoi Luru.
— Ole sinä sitten marakattina, sanoi Mökö.
— Tunteehan jokainen minutkin, huomautti Luru.
— Ei tunne, jos muutamme sinut jollain tavalla, vakuutti Mökö.
— Millä tavalla muutamme? kysyi Luru.
— Laitamme sinut mustaksi ja karvaiseksi, sanoi Mökö, — silloin ei kukaan sinua tunne Luruksi.
Ei Luru ensin tahtonut mitenkään suostua, mutta kun Mökö vakuutti, että hän saa kaksi kolmannesta voittorahoista, suostui hän viimein.